Browsing by Author "Haapasalo, Olli Tapani"

Julkisessa keskustelussa usein korostetaan maksuttoman korkeakoulutuksen oikeudenmukaisuutta, mutta myös taloudellista tärkeyttä yhteiskunnalle. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten korkeakoulutus voi vaikuttaa yksilön taloudelliseen hyvinvointiin. Hyvinvoinnin mittana käytetään tulotasoa, vaikka koulutus voi lisätä hyvinvointia muillakin tavoin. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, missä suhteessa esiteltävät teoriat selittävät vaikutusta yksilön taloudelliseen hyvinvointiin. Inhimillisen pääoman teorian mukaan koulutus lisää yksilön tuottavuutta, koska koulutuksen aikana opitaan tietoja ja taitoja, jotka parantavat yksilön tuottavuutta. Korkeamman tuottavuuden seurauksena työnantajat ovat valmiita maksamaan korkeampia palkkoja kilpailullisilla markkinoilla. Tyypillisesti yksilö ensin investoi aikaa ja rahaa tutkinnon suorittamiseen ja tämän jälkeen ansaitsee korkeampia tuloja. Esimerkiksi lääkäri todennäköisesti oppii monivuotisen koulutuksen aikana tekemään toimenpiteitä, jotka eivät olisi mahdollisia ilman suoritettua koulutusta. Inhimillisen pääoman teoriaa käsitellään Ben-Porath –mallin avulla. Informaation taloustiede muutti käsitystä koulutusmarkkinoiden toiminnasta. Työnantajan on vaikea havaita yksilön tuottavuutta, jos olennainen informaatio on jakautunut epäsymmetrisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Koulutus voi kuitenkin toimia signaalina työntekijän kyvykkyydestä, mikäli koulutuksen hankkiminen on ajassa ja vaivassa mitattuna edullisempaa korkeatuottoisille työntekijöille. Puhtaassa signalointimallissa korkeatuottoiset työntekijät voivat investoida koulutukseen, vaikka koulutus ei lisäisi heidän tuottavuutta, sillä korkeakoulututkinto voi auttaa heitä viestimään työnantajalle oman luontaisen kyvykkyytensä. Tutkielmassa tarkastellaan myös signalointimallia, jossa koulutus lisää tuottavuutta. Koulutuksen tulotasoon vaikuttava mekanismi on lopulta vaikea empiirinen kysymys. Vertailemalla vain työntekijöiden koulutustasoa ja tulotasoa ei luultavasti saada vastausta koulutuksen ja tulotason syy-yhteyteen, koska koulutukseen osallistuvien ja koulutukseen osallistumattomien ominaisuuksissa, kuten kyvykkyydessä ja perhetaustoissa, on mahdollisesti eroja. On vaikea sanoa, millä kaikin tavoin nämä ryhmät poikkeavat toisistaan. Luonnolliset koeasetelmat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden aiheen tutkimiseen, vaikka satunnaistetut vertailukokeet ovatkin käytännössä mahdottomia mm. tutkimuseettisistä syistä johtuen. Tutkielmassa käsitellään tarkemmin kolmea empiiristä tutkimusta, joissa koeasetelmat mahdollistavat syy-yhteyden tutkimisen. Näiden empiiristen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että molemmat teoriat ovat todistusvoimaisia. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan teoreettisten mallien oletuksia ja varovaisesti sitä, millaisia politiikkasuosituksia teorioiden pohjalta voi tehdä. Se miten koulutus vaikuttaa opiskelijaan ja muihin, vaikuttaa siihen millaista koulutuspolitikkaa kannattaa harjoittaa. Tutkielmassa pohditaan myös empiiristen tutkimusten yleistettävyyttä ja muita mahdollisia ongelmia.