Browsing by Author "Hakkarainen, Outi"

Väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu, eriarvoistumiskehitys sekä lisääntyvä työvoimapula haastavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kykyä tarjota riittäviä palveluja niitä tarvitseville, ja rajallisten resurssien puitteissa organisaatioiden toiminnan tulisi olla vaikuttavaa ja tehokasta. Tietojohtamisen, toimivien tietojärjestelmien ja kerätyn datan parempi hyödyntäminen nähdään lupaavana keinona palveluiden vaikuttavuuden kehittämisessä. Myös hyvinvointialueiden oikeanlaisen rahoituksen ja palvelujen tarpeen arviointi edellyttää yhdenmukaisen ja laadukkaan tiedon keräämistä ja hyödyntämistä. Terveydenhuollon organisaatiot ovat vasta havahtumassa tietojohtamisen työkalujen hyödyntämiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tullut esille, että tieto on nykyisellään vielä hajallaan, vaikeasti hyödynnettävissä ja tietojärjestelmien toimivuudessa koetaan puutteita. Syömishäiriökeskuksessa on alkanut Helsingin yliopiston kanssa tutkimusyhteistyö liittyen syömishäiriöiden hoitoon ja hoidon vaikuttavuuteen. Tutkielmassa tarkastellaan Syömishäiriökeskuksen keräämää palvelujen toteuttamisessa potilashoidosta syntyvää tietoa ja sen hyödyntämistä. Tutkielman tarkoitus on olla apuna hahmottamisessa, mitä ja miten tietoa voidaan hyödyntää toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja tutkimusyhteistyössä tulevaisuudessa. Tutkielma tuo esille yksityisen organisaation tietojohtamisen erityispiirteet ja tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin sosiaali- ja terveysalan tietojohtamisen kehittämisessä. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälaista tietoa Syömishäiriökeskuksessa kerätään? Kuka ja miten tietoa kerätään? Millaisia haasteita tai vahvuuksia tiedon keräämisessä esiintyy sekä 2) Miten tieto on hyödynnettävissä tiedolla johtamisessa? Millaisia haasteita tai vahvuuksia tiedon hyödynnettävyydessä esiintyy? Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto koostuu viidestä Syömishäiriökeskuksessa työskentelevän puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tulosten mukaan työntekijät olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä järjestelmien toimivuuteen. Eri järjestelmissä hajallaan oleva tieto ja järjestelmien yhteen toimimattomuus nähtiin puutteena, kuten aikaisemmissa tutkimuksissakin. Niistä poiketen substanssista johtuvien tekijöiden, eli tässä tapauksessa syömishäiriöiden yksilöllisen ja vaihtelevan hoidon nähtiin tuovan haasteita tiedon keräämiseen ja sen hyödyntämiseen hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi. Tuloksissa poikkeavana nousi esille myös pienen organisaation ja työntekijöiden toiminnan näyttäytyminen vahvuuksina tietojen keräämisessä ja – hyödyntämisessä. Tutkielmassa tiedon kerääminen rajattiin koskemaan potilastyöstä kerääntyvää tietoa, ja jatkossa kuvausta voisi laajentaa koskemaan myös toiminta-, talous ja henkilöstön johtamiseen liittyvää tietoa Syömishäiriökeskuksessa. Tulevaisuudessa voisi tutkia myös kokemus- ja hiljaisen tiedon näkymistä ja sen hyödyntämistä hoidon toteuttamisessa sekä -kehittämisessä. Tärkeää olisi tuoda esille myös muiden pienten organisaatioiden tietojohtamisen tilanne ja kehittämisen tarpeet osana valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kokonaisuutta.