Browsing by Author "Huotelin, Vesa"

Tutkielmassa syvennytään lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan täytäntöönpanoon kvantitatiivisin menetelmin. Analyysiä varten on kerätty 632 tapauksen aineisto kahdeksasta eri käräjäoikeudesta vuosilta 2000–2015. Tutkielma voidaan jakaa kahteen osaan: aineiston ja tilannekuvan esittelyyn sekä logistiseen regressiomalliin, joka ennustaa hakijan voittotodennäköisyyttä tapaamisoikeuden täytäntöönpanoasiassa. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanossa hakijoiden sukupuolijakauma vastaa etävanhempien sukupuolijakaumaa väestössä. Hakija syyttää vastaajaa yleensä manipuloinnista tai vieraannuttamisesta, vastaajan syytökset liittyvät päihteisiin, väkivaltaan ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Oikeus ei ota kantaa syytöksiin, ellei asian ratkaiseminen sitä edellytä. Suurin osa tapauksista päättyy sovintoon. Yli puolet riitaisista tapauksista päättyy uhkasakon asettamiseen, noutoa käytetään hyvin harvoin. Oikeudenkäyntikulut jaetaan usein tasan osapuolten kesken, vaikka asiassa olisi selvä voittaja. Joka neljäs tapaamisoikeutta koskeva täytäntöönpanoasia uusiutuu, ja lopputulos voi seuraavissa käsittelyissä muuttua kokonaan. Huoltoa koskeva aineisto on pieni, ja sitä käsitellään tutkielmassa vain lyhyesti. Isät hakevat huollon täytäntöönpanoa suhteellisesti useammin kuin äidit. Hakija syyttää vastaajaa kaappauksesta ja vieraannuttamisesta, vastaajan syytökset liittyvät useimmiten päihteisiin ja väkivallan uhkaan. Kaksi kolmesta tapauksesta päättyy lasten palauttamiseen sovinnollisesti tai täytäntöönpanon kautta. Noutoa käytetään täytäntöönpanon tehosteena usein. Logistinen regressiomalli rakennetaan pienin poikkeuksin taaksepäin askeltavalla muuttujavalinnalla. Parametrien estimoinnissa käytetään Firthin muokattua uskottavuusfunktiota, jolla kontrolloidaan pienen havaintomäärän aiheuttamaa harhaa approksimatiivisesti. Muuttujia karsitaan uskottavuusosamäärätestin sekä Akaiken informaatiokriteerin perusteella. Malli ennustaa kolme neljästä aineiston lopputuloksesta oikein. Sen erottelukykyä arvioidaan ROC-käyrällä ja yhteensopivuutta aineiston kanssa Hosmer-Lemeshow-testillä. Niiden perusteella mallia voidaan pitää käyttökelpoisena. Logistisen regressioanalyysin tulokset ovat: Toteen näytetty vastaajan syytös sekä varttuneen lapsen haluttomuus tavata hakijaa laskevat hakijan voittotodennäköisyyttä merkittävästi. Voittotodennäköisyyttä heikentävät myös vastaajan myönteinen suhtautuminen tapaamisiin sekä se, että hakija on äiti. Äidin menestymistä tutkitaan myös kahdella muulla logistisella regressiomallilla: Äidin hakema täytäntöönpanoasia päättyy sovintoon todennäköisemmin kuin isän, mutta sovinnot päättyvät hakijan kannalta yhtä hyvin tai huonosti riippumatta tämän sukupuolesta.