Browsing by Author "Huvila, Hanne"

Tutkimuksessa on tarkasteltu valtion liikelaitosreformia Suomessa ja pyritty problematisoimaan aiempi hallintotieteellinen tutkimus siltä osin, kuin se on pyrkinyt yksinkertaistamaan liikelaitosreformin taustalla olleita ideologisdiskursiivisia lähtökohtia. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että teknokraattisesti suunnitellun valtion liikelaitosreformin taustalla on ollut poliittinen ohjaus. Tutkimuksen oletuksena on ollut, että tämä poliittinen ohjaus oli uusliberalistisesti latautunutta. Tutkimuksen aineistona on käytetty kolmen suurimman suomalaisen puolueen (SDP, Kokoomus ja Keskusta) yleisohjelmia sekä valtion liikelaitoslakia ja Valtionrautateiden liikelaitostamista koskeneita Eduskunnan täysistuntokeskustelupöytäkirjoja vuosilta 1987 ja 1989. Yleisohjelma-aineisto on rajattu koskemaan kaikilta puolueilta yhtä öljykriisiä edeltänyttä yleisohjelmaa ja kaikki sen jälkeisiä 1970- ja 1980-luvuilla julkaistuja ohjelmia. Tutkimuksen teoreettinen ja metodologinen viitekehys rakentuu post-marxilaisen diskurssiteorian sekä ongelmalähtöisen (problem-driven) tutkimusmetodin varaan. Keskeisinä teoreettisina lähtökohtina tutkimukselle toimivat uusliberalismin ja New Public Managementin käsitteet. Tutkimuksen tuloksena voidaan osoittaa, että liikelaitosuudistus oli tarkastellun aineiston perusteella teknokraattisesti suunniteltu, mutta sillä oli poliittinen tuki ja uudistuksen sisältöön vaikutettiin myös parlamentaarisin keinoin. Näin ollen aiempien tutkimusten selityksiä liikelaitosreformin taustoista voidaan pitää yksinkertaistettuina. Analysoitu aineisto osoittaa, että tarkasteluajankohdan suomalaisessa politiikassa talousjärjestelmästä käytiin hegemonista kamppailua ja tämä kamppailu heijastui myös liikelaitostamista koskeneisiin keskusteluihin. Tutkimuksen perusteella uusliberalististen ideologisten lähestymistapojen tunnistamista aiemmassa hallinnontutkimuksessa näyttää häirinneen käsitteen määrittäminen ja hahmottaminen metodologisista lähtökohdista käsin. Toteutetulla diskurssiteoreettisella lähestymistavalla onnistutaan kuitenkin yhden esimerkin kautta tuomaan esille niitä suomalaiseenkin yhteiskuntaan ja politiikkaan kuuluvia rakenteita, jotka osoittavat ideologioiden läsnäolon myös kotimaisessa politiikassa.