Browsing by Author "Hyvärinen, Anni"

Tutkielmassa tarkastellaan hoivan markkinaistumisen, ruumiillisten hoivatarpeiden ja sukupuolistuneen hoivan välisiä vaikutussuhteita. Tutkimusaineistona käytetään eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kansainväliseltä tutkijaryhmältä tilaamaa Hyvinvointiyhteiskunta 2030 -raporttia (2014) ja sen vuonna 2017 julkaistua päivitystä. Aineiston sisältämät tulevaisuusskenaariot tarjoavat erilaisia ratkaisumalleja tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan järjestämiseen tilanteessa, jossa talouden kasvu on hidastunut merkittävästi tai pysähtynyt kokonaan. Erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia konkretisoidaan aineistossa tulevaisuustarinoiden, esimerkkiperheiden ja kuvitteellisten uutistekstien muodossa. Aineiston diskurssianalyyttista luentaa ohjaa Hanna-Kaisa Hoppanian ja Tiina Vaittisen teoria hoivasta korporeaalisena suhteena. Teoria asettaa hoivan keskiöön vaivoille alttiin ruumiin, jonka hoivatarpeiden täyttäminen edellyttää välttämättä ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Analyysissa aineistosta nostetaan esiin kolme hoivadiskurssia, jotka rakentavat ja perustelevat erilaisia hoivan järjestämisen tapoja vuoden 2030 hyvinvointiyhteiskunnassa. Markkinahoivadiskurssissa yksityiset yrityksen vastaavat hoivaan kohdistuviin tehokkuusvaatimuksiin ja tuottavat hoivapalveluja hyödyntämällä kehittynyttä teknologiaa ja mittakaavaetuja. Yhteisöhoivadiskurssissa hyvinvointia ylläpitävää hoivaa tuotetaan vastavuoroisesti aktiivisten kansalaisten verkostoissa, joiden muodostumista tuetaan poliittisella ohjauksella. Kolmatta hoivan järjestämisen tapaa kuvataan omaishoivadiskurssina. Virallisen talouden ulkopuolelle asettuva omaishoiva järjestetään kodissa perheenjäsenten kesken. Omaishoiva jää aineistossa vaihtoehdoksi niille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua muihin hoivan järjestämisen tapoihin. Aineistossa kuvataan myös tilanteita, joissa hoivan saaminen tai tarjoaminen epäonnistuu. Hoivan virheitä tulkitaan tutkielman teoreettisesta viitekehyksestä käsin mahdollisuuksina politisoida hoivaa ja sen järjestämisen tapoja. Tulevaisuusskenaarioissa hoivan ja sukupuolen välistä suhdetta ei kuvata suoraan, ja hoivaa aineistossa tarvitsevat ja antavat miehet ja naiset. Miesten hoivaroolit keskittyvät omaishoivadiskurssiin. Naiset esitetään sekä virallisen että epävirallisen hoivatyön tekijöinä. Hoivan tarpeita kuvataan erityisesti ikääntyneiden naisten näkökulmasta. Sukupuolen lisäksi hoivan järjestämiseen kiinnittyy aineistossa erilaisia ikään, yhteiskuntaluokkaan ja etnisyyteen liittyviä käsityksiä. Tulevaisuusskenaarioissa hoivan siirtäminen julkisen sektorin vastuusta markkinoilla tuotettavaksi palveluksi synnyttää paitsi uudenlaisia hoivapalveluja, myös uudenlaisia kansalaisiin kohdistuvan hallinnan muotoja. Tulevaisuuden hoivajärjestelmän virheet ja markkinoilla tuotettavan hoivan puutteita paikkaava omaishoiva vahvistavat kuitenkin korporeaalisen hoivateorian mukaista oletusta hoivasta ruumiin materiaaliseen olemukseen sidottuna vuorovaikutuksena. Arvaamatonta ruumiillisuuden logiikkaa noudattava hoiva ei kaikissa tilanteissa taivu markkinoilla myytäväksi tuotteeksi.