Browsing by Author "Ihalainen, Heini"

Tutkielmassa tarkastellaan internetissä tai matkapuhelimen välityksellä tapahtuvaa kiusaamista – sähköistä kiusaamista. Perinteinen koulukiusaaminen on saanut rinnalleen sähköisessä maailmassa tapahtuvaa kiusaamista, ja työssä tutkitaan kuinka yleistä sähköiseen kiusaamiseen syyllistyminen on suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa ja mistä ilmiössä on ylipäänsä kyse. Aiheesta on melko vähän kotimaista tutkimusta ja myös kansainvälisessä tutkimuksessa sähköisen kiusaamisen yleisyydestä on hyvin vaihtelevia tuloksia. Tutkielman keskiössä ovat sähköiseen kiusaamiseen syyllistyneet nuoret. Pääasiallinen tutkimuskysymys keskittyy siihen, mitkä tekijät selittävät sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä. Teoreettinen viitekehys on kriminologinen; työssä käytetään sosiaalisen kontrollin teoriaa ja itsekontrolliteoriaa ja tarkastellaan, voidaanko näillä selittää sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä. Aineistona on Nuorisorikollisuuskysely 2016, johon on vastannut 6061 yhdeksäsluokkalaista nuorta ympäri Suomen. Kyselyssä kysytään laajasti erilaisista rikollisista ja normienvastaisista teoista ja se on toteutettu säännöllisin väliajoin vuodesta 1995 lähtien. Aineistossa kysytään laajasti myös nuoren perhetaustasta ja luonteenpiirteistä. Vuoden 2016 kyselyssä on ensimmäistä kertaa kysytty sähköiseen kiusaamiseen syyllistymisestä, joten aineiston pohjalta päästään tutkimaan sähköiseen kiusaamiseen syyllistyneitä nuoria ja tarkastelemaan myös heidän taustatekijöitään. Pääasiallisena analyysimetodina on binäärinen logistinen regressioanalyysi. Aineiston pohjalta havaitaan, että yhdeksäsluokkalaisista hieman yli seitsemän prosenttia on kiusannut sähköisesti ja hieman alle seitsemän prosenttia on kiusannut perinteisesti kuluneiden kahdentoista kuukauden aikana. Näin sähköinen kiusaaminen vaikuttaisi olevan hieman perinteistä koulukiusaamista yleisempää yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. Kun tuloksia verrataan vuoden 2012 Nuorisorikollisuuskyselyn tuloksiin, vaikuttaisi siltä, että kiusaaminen kokonaisuudessaan on vähentynyt suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. Valtaosa sähköisestä kiusaamisesta tapahtuu sosiaalisen median välityksellä. Sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä selittävät erityisesti matala itsekontrolli, syyllistyminen koulukiusaamiseen sekä päivittäin vietetty pitkä aika internetissä. Nämä kaikki lisäävät sähköisen kiusaamisen riskiä selvästi, vaikka taustatekijöitä on vakioitu. Lisäksi miessukupuoli, heikko koulumenestys ja perheen muita selvästi huonompi tai selvästi parempi taloudellinen tilanne lisäävät sähköiseen kiusaamiseen syyllistymisen riskiä. Aiemman tutkimuksen pohjalta matalalla itsekontrollilla on havaittu yhteys koulukiusaamiseen syyllistymiseen ja yleiseen häiriökäyttäytymiseen. Tutkielman tulosten perusteella matala itsekontrolli selittää myös sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä. Sen sijaan sosiaalisella kontrollilla ei havaita yhteyttä sähköiseen kiusaamiseen, kun muita tekijöitä huomioidaan. Sähköiseen ja perinteiseen kiusaamiseen syyllistyneiden välillä on vahvaa päällekkäisyyttä, mikä tukee aiempien tutkimusten havaintoja. Kotimaista tutkimusta sähköisestä kiusaamisesta on melko vähän, joten tutkimus täydentää tietoa ilmiöstä, mutta osoittaa myös jatkotutkimuksen tarpeen.