Browsing by Author "Ihalainen, Paavo"

Tämä pro gradu -tutkimus käsittelee kotimaisten pelilehtien, Pelit- ja Pelaaja-lehden, kolumnien ja pääkirjoitusten retoriikkaa. Tutkin erityisesti sitä, mitä pelilehdet itse kertovat omasta työstään ja yleisesti pelijournalismista. Miten lehdissä argumentoidaan median oman toiminnan, kirjoittamisen, kritiikin ja journalismikäsityksen puolesta? Kokevatko lehdet olevansa riippumattomia vai kaupallisiin yrityksiin solmimiensa suhteiden ja yleisön palvelun sitomia? Mikä on itse-reflektiivisen pelijournalismista kirjoittamisen sävy ja mitä sillä yritetään todistaa ja vakuuttaa lukijalle? Aihe ja tekstianalyysi on rajattu koskemaan erityisesti pelilehden toimittamista ja sen ongelmia käsitteleviin kolumneihin ja pääkirjoituksiin. Työn keskeinen tutkimusmetodi on luotu Chaïm Perelmanin kehittämän uuden retoriikan teorian pohjalta. Tämä tutkii retoriikkaa yleisön ja viestijän välisenä dialektiikkana, jossa pyritään selvittämään argumenttien vetoavuuden syyt. Perelmanin tutkimuksen avulla erottelen kolumnien ja pääkirjoituksien tekstien argumentaation arvokäsityksiä, yleisöön vetoamisen tapoja, ja niiden omalle toiminnalleen esittämiä (ja siten myös hyvän pelijournalismin) malleja ja vastamalleja. Yleisesti pelilehdet haluavat pitää kiinni omasta journalistisesta linjastaan, sekä esiintyä itsenäisinä ja riippumattomina, eivätkä halua leimautua markkinointiviestinnäksi. Tutkimissani lehdissä tätä yritetään vakuuttaa yleisölle erilaisin argumentein. Pelit-lehti haluaa korostaa, että on kriittisempi alan käytäntöjä kohtaan ja tämän vuoksi se nostaa mielellään esiin erilaisia epäkohtia. Pelaaja-lehti puolestaan korostaa mieluummin yhtenäisyyttä lukijaa kohtaan. Pelaaja toimii mielellään kuluttaja-apuna, tuotekuvastona joka puntaroi potentiaalisten ostosten hyvät ja huonot puolet. Molemmat lehdet nostavat keskeisiksi arvoikseen kritiikin tarkan harkinnan ja asiallisuuden, lukijoiden kunnioittamisen sekä laadukkaiden tuotteiden esille nostamisen. Näitä arvoja kuitenkin painotetaan eri tavalla. Oman lehden pelijournalismi esitetään ylivertaisen kriittisenä ja rehellisenä muihin verrattuna. Hyvän pelijournalismin vastapuolena nähdään peliyritysten markkinalähtöiset pr-toimijat, heitä kritiikittömästi kuuntelevat ja sanomaa toisintavat huonot pelijournalistit sekä ajoittain myös muualla mediassa esiintyvä väärä ja leimaava kuva pelijournalismin sisällöstä. Pohjimmaisena ajatuksena molemmissa lehdissä on pelikulttuurin kehittäminen – kirjoittelulla pyritään poistamaan muun median väärinä nähtyjä käsityksiä pelaamisesta harrastuksena ja pelilehdistä vain yhtenä osasena pelialan yhä kasvavassa markkinointikoneistossa. Lehtien konsepti ja arvosidonnaisuus näkyvät siinä, miten ne esittävät kolumnien ja pääkirjoitustensa argumentit ja suostuttelevat niiden avulla lukijoita. Kun retoriikka on taitavaa, lukija omaksuu itsekin pelilehden argumentoivat näkemykset.