Browsing by Author "Impiö, Annikka"

Toimijuus ja sen ilmeneminen rakenteissa on keskeinen sosiologinen teoria. Työelämän ammatillista toimijuutta on tutkittu sosiologian tieteenalalla kuitenkin vasta vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin Taitoliiton toimeksiannosta suomalaisten käsityöneuvojien ammatillisen toimijuuden tulkintakehyksiä, rajoitteita ja resursseja Taitojärjestön ja paikallisyhdistysten sosiokulttuurisissa olosuhteissa. Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset eri puolilla Suomea muodostavat Taitojärjestön, jonka missiona on edistää suomalaisen käsityökulttuurin säilymistä taitona, kulttuurina ja elinkeinona. Taitojärjestössä työskentelee vaihtelevasti noin 140 käsityöneuvojaa. Käsityötoimialan muutos on haastanut käsityöneuvojien perinteisiä työskentelytapoja ja herättänyt käsityöneuvojan työn kehittämistarpeen. Tutkimus toteutettiin työroolin kehittämisen tueksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui keskeisesti Arolan, Pehkosen & Laulaisen (2020) tutkimustuloksiin ammatillisen toimijuuden ideaaleista tulkintakehyksistä sekä Eteläpellon, Vähäsantasen, Hökän ja Paloniemen (2013) määritelmään ammatillisesta toimijuudesta subjektilähtöisessä sosiokulttuurisessa perspektiivissä. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja teoriasidonnaista sisällönanalyysia soveltaen. Haastatteluaineisto muodostui seitsemästä litteroidusta tutkimushaastattelusta. Tutkimus osoitti, että käsityöneuvojat tarkastelevat työtään tulkintakehyksistä, jotka heijastavat itsenäisyyttä, innovatiivisuutta, asiakaslähtöisyyttä, yhteistyö- ja muutoskykyä sekä työlle omistautumista. Toimijuutta rajoittavat sisäiset tekijät liittyvät erityisesti osaamisen vajaukseen ja työn rajattomuuteen, ulkoisista tekijöistä eniten jännitteitä aiheuttavat suureksi koettu työmäärä, epämääräinen toimenkuva, työn pirstaleisuus ja epäselvät tai puuttuvat tavoitteet. Toimijuutta resursoivia tekijöitä ovat muun muassa itsensä toteuttaminen, onnistumisen kokemukset työssä, yhdessä tekeminen, asiakkaat sekä työn itsenäinen luonne. Ammatillista toimijuutta kannattaisi tutkia laajemmin myös sosiologisesta perspektiivistä. Se lisäisi ymmärrystä ja työkaluja esimerkiksi johtamisen, esihenkilötyön ja rekrytoinnin kehittämisessä työpaikoilla.