Browsing by Author "Indren, Anna-Katri Kristiina"

Tutkimus käsittelee venäläistaustaisten terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tavat vaihtelevat aikakaudesta ja kulttuurista toiseen. Venäläistaustaiset ovat nykyään Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä. Vaikka venäläiset ovat yleensä muuttaneet maahan muista kuin työperäisistä syistä, ovat he näkyvässä asemassa myös suomalaisilla terveydenhuollon työmarkkinoilla. Venäläistaustaiset terveydenhuollon ammattilaiset ovat oman alansa asiantuntijoita, joilla on kokemusta myös toisenlaisesta terveydenhuoltokulttuurista. Venäläistaustaiset ammattilaiset voivat tarkastella suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kyseenalaistaen totutut itsestäänselvyydet. Tutkimusaineistona käytettiin viittä venäläistaustaisen terveydenhuollon ammattilaisen teemahaastattelua. Haastatelluista kolme oli lääkäreitä ja kaksi edusti terveydenhoitajan ammattiryhmää. Haastattelut tehtiin keväällä 2011. Ne kestivät noin tunnin ja tuottivat yhteensä 73 sivua litteroitua tekstiä. Aineiston analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jolla aineisto tiivistetään ja ryhmitellään. Tutkimuksen valossa venäläistaustaiset terveydenhuollon ammattilaiset olivat tyytyväisiä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Haastatellut eivät olleet innokkaita keskustelemaan venäläisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta, vaan mieluummin kertoivat ammatillisia näkemyksiään suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Sen sijaan sosiaalihuolto näyttäytyi haastatelluille vieraana alueena. Suomalainen terveydenhuolto näyttäytyi selkeänä, mutta siitä puuttuvat sävyt. Tutkimuksessa painottui yhteiskunnan ja terveydenhuollon muutos viime vuosikymmeninä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastuualueiden muutos kuormittaa perusterveydenhuoltoa, etenkin terveyskeskuksia. Terveydenhuollon säästöpaineet puolestaan kuormittavat ammattilaisia. Venäläistaustaiset terveydenhuollon ammattilaiset vaihtoivat tarpeen vaatiessa asemaansa ammattilaisesta palvelun käyttäjäksi, mutta yleensä haastatteluissa ammatillinen asiantuntijuus korostui maahanmuuttajaa määräävämmäksi asemaksi.