Browsing by Author "Inkeroinen, Liinu"

Tässä sosiaalityön maisterintutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia köyhien vauvaperheiden kanssa työskentelystä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä vauvaperheköyhyys on lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kuvaamana, sekä miten vauvaperheköyhyys ilmenee työskentelyn aikana perheen arjessa. Kiinnitän tutkielmassani huomiota siihen, mitä sosiaalityöntekijät kertovat köyhien vauvaperheiden kanssa työskentelystä, toimintamahdollisuuksista ja työssä harjoitettavasta harkintavallasta tilanteiden parantamiseksi. Tutkielma on laadullinen haastattelututkimus ja aineisto koostuu kuuden lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijän yksilöllisestä teemahaastattelusta. Aineistoa on tarkasteltu teoriaohjaavan sisällönanalyysin lähtökohdista ja tutkimusongelmiin pyritään vastaamaan kolmen tutkimuskysymyksen avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii teoriat koskien sosiaalityöntekijän harkintavaltaa. Analyysin tuloksena muodostui kolme tutkielman aihetta kuvaavaa kategoriaa, jotka olivat: lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä köyhyyden taustatekijöistä ja vaikutuksista, lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden koetut toimintamahdollisuudet ja työkalut sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käsitykset omasta harkintavallastaan. Tutkielman tulosten perusteella vauvaperheköyhyys on vanhempien toivottomuutta ja näköalattomuutta. Arki perheessä on usein arvaamatonta ja ilotonta. Köyhyys luo vanhemmille paineita ja sitä on usein tarvetta peitellä. Vauvan fyysiset ja emotionaaliset perustarpeet saattavat jäädä täyttämättä. Tutkielman tulokset osoittivat, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät tuntevat vauva-aikana koetun köyhyyden taustatekijät sekä vaikutukset lapselle ja vanhemmille hyvin. Lastensuojelun sosiaalityössä voidaan tutkielman tulosten perusteella työskennellä monipuolisesti köyhien vauvaperheiden kanssa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät eroavat kuitenkin siinä, missä laajuudessa he kokevat vastuukseen puuttua perheen köyhyyteen. Sosiaalityöntekijöille annettu laaja harkintavalta mahdollistaa sosiaalityöntekijälle erilaisia tapoja työskennellä ja puuttua perheiden köyhyyteen. Osa sosiaalityöntekijöistä käyttää harkintavaltaansa auttaakseen perhettä ulos köyhyydestä ja osa taas käyttää harkintavaltaansa siihen, että sivuuttaa köyhyyden lastensuojelun sosiaalityön työskentelyssä kokonaan, vaikka se vaikuttaakin oleellisilta osin lapsen tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen. Harkintavallan käyttöön vaikuttavat muun muassa sosiaalityöntekijän yksilölliset ajatukset ja toimintatavat sekä työyhteisön yhteiset toimintatavat. Tutkielman tulokset tuovat esiin tarpeita yhteiskunnalliselle muutokselle, jonka toteutuessa vauvaperheiden köyhyyttä voitaisiin lievittää tai estää. Tämän myötä esimerkiksi huono-osaisuuden ylisukupolvisuuskehitys voisi parhaimmassa tapauksessa katketa joidenkin lasten kohdalla, mikä olisi vaikuttavaa niin yksilöllisesti kuin yhteiskunnallisestikin.