Browsing by Author "Inkeroinen, Mikko-Heikki"

Syksyllä 2011 voimaan tullut tietohallintolaki on lisännyt tarvetta organisoida kokonaisarkkitehtuurityötä Suomen kunnissa. Valtionvarainministeriö on informaatio-ohjauksella pyrkinyt opastamaan kuntien kokonaisarkkitehtuurityötä, mm. luomalla yleiseksi ohjeeksi Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin JHKA:n. JHKA:n ohjausvaikutus on ollut varsin vahva, sillä sitä on sovellettu kunnissa ilman sen sovittamista kunnan oman toiminnan erityispiirteisiin. Tässä tutkimuksessa on tutkittu kymmenen kunnan - Hollolan, Espoon, Jyväskylän, Lappeenrannan, Porin, Tampereen, Varkauden, Turun, ja Helsingin kokonaisarkkitehtuurin hallintamallien hyväksyttyjä tai luonnosvaiheessa olevia versioita. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, mitkä asiakirjat ovat toimineet kuntien hallintamalliasiakirjojen esikuvina, miten hallintamalliasiakirjat soveltuvat kunnan kokonaisarkkitehtuurityöhön ja minkälaisia haasteita sekä mahdollisuuksia kokonaisarkkitehtuurin hallinta kunnille asettaa. Kokonaisarkkitehtuuria tarkastellaan uuden institutionalismin muodostaman viitekehyksen kautta, huomioiden valtion lainsäädännöllisen ja informaatio-ohjauksen keinoin toteutetun ohjauksen vaikutukset kuntien toteutuksiin. Tutkimus perustuu kokonaisarkkitehtuuritoiminnan omistajan ja kokonaisarkkitehtuurikonsulttien esihaastatteluista muodostettujen tutkimusteemojen perusteella suoritettuun sisällönanalyysiin ja sen lopputuloksena on arvio kokonaisarkkitehtuurin hallintamallien soveltuvuudesta kunnan toiminnan ohjaamiseen. Tarkasteltujen kokonaisarkkitehtuurien hallintamalleista voidaan tunnistaa kaksi pääteemaa. Ensimmäiseksi, kokonaisarkkitehtuurin hallintamalliasiakirjoissa ei ole riittävästi huomioitu kuntia ja kuntien toimialoja koskevaa lainsäädäntöä. Tämä muodostuu ongelmaksi, kun tarkastellaan eroavaisuuksia kunnan toimialojen rakenteissa ja näiden erityislainsäädännön velvoitteita. Kokonaisarkkitehtuuritoiminnan huomioiminen hallintosäännöissä on edellytys kuntien rakenteisiin soveltuvalle arkkitehtuurityölle ja arkkitehtuurityöryhmien toiminnalle. Toiseksi, kokonaisarkkitehtuuri on liiaksi tietohallintoleimaa kantava teema, noustakseen koko kunnan johtamisvälineeksi, tästä johtuen esimerkiksi kehittämishankkeiden ja arkkitehtuurinhallinnan suhde on ongelmallinen ja voi johtaa ristiriitatilanteisiin. Koska kokonaisarkkitehtuuritoiminnan sovittaminen kunnan toimintaan ei ole vielä onnistunut, ovat kuntien kokonaisarkkitehtuurikuvaukset jääneet ohjeiden ja muistioiden tasoiksi, joilla ei ole juridisesti ohjaavaa vaikutusta kuntien sisäisen hallinnon ja päätöksenteon järjestämiseen. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin osoittama vahva ohjausvaikutus mahdollistaa jatkossa kokonaisarkkitehtuurin hallinnan jatkokehittämisen ongelmakohtia poistamalla ja annettuja ohjeita kehittämällä.