Browsing by Author "Isokuortti, Nanne"

Maailmansotien välinen ajanjakso voidaan nähdä murroskohtana modernin suomalaisen lastensuojelun kehityksessä. Lapsiin ja lastensuojeluun liitettiin tuolloin uusia merkityksiä ja lastensuojelujärjestelmää kehitettiin voimakkaasti. Lapset ja nuoret nousivat valtiollisen huomion kohteeksi, ja heihin panostaminen nähtiin kansakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeänä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun toimijoiden lastensuojelutoiminnasta käymää keskustelua alan johtavassa ammattilehdessä, Lastensuojelulehdessä, koko sen ilmestymisaikana 1922–1937. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Lastensuojelulehden kirjoittajat pyrkivät rakentamaan lastensuojelun käytäntöjä suomalaisessa yhteiskunnassa 1920–1930-luvuilla sekä miten käytännöistä käyty keskustelu muuttui lehden ilmestymisen aikana. Tutkielmassa analysoidaan myös kirjoittajien käsityksiä lastensuojelusta. Tutkielmassa käytännöt ymmärretään ihmisten ylläpitäminä, pysyvinä ja toistuvina tapoina toteuttaa jokin asia. Käytännöt nähdään syntyvän tiettyä tarkoitusta varten ja olevan sidoksissa omaan sovellusympäristöönsä. Lastensuojelulehden tavoitteena oli toimia kaikkien lastensuojelun toimijoiden yhtenäisenä lehtenä. Ilmestymisensä aikana lehti kuitenkin suuntautui kasvatuslaitoskysymyksiin. Tutkimusaineisto koostuu 125:stä lastensuojelutoimintaa käsittelevästä artikkelista. Artikkelit valikoitiin systemaattisesti määriteltyjä kriteerejä noudattaen. Aineisto luokiteltiin, eriteltiin ja analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen. Artikkeleiden lähiluvussa sovellettiin käsitehistoriallista lähestymistapaa. Tarkastelujaksolla lastensuojelu ymmärrettiin nykypäivään verrattuna laajasti. Tutkimusaineiston perusteella lastensuojelun käytännöt jaetaan kolmeen ryhmään: lastensuojeluntarpeen ennaltaehkäiseviin käytäntöihin, arviointiin ja luokitteluun sekä lastensuojelulaitosten toimintakäytäntöihin. Ennaltaehkäiseviin käytäntöihin lukeutuivat lasten kasvuolojen tukeminen ja rotuhygieeniset toimenpiteet. Lasten kasvuoloihin liittyvien keskustelujen yhteydessä kirjoittajat pohtivat myös lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Lastensuojelulaitosten toimintakäytäntöihin sisältyivät lasten käytännöllinen toiminta eli ammattikasvatus ja liikunnallinen toiminta sekä rangaistus- ja kurinpitokäytännöt. Keskeisin ja säännöllisin lehdessä käsitelty aihepiiri oli lastensuojelulaitosten käytännöllinen toiminta. Arviointia ja luokittelua käsiteltiin ainoastaan 1920-luvulla. Kurinpito- ja rangaistuskäytännöistä kirjoitettiin pääsääntöisesti 1930-luvulla. Keskustelu lasten kasvuolojen tukemisesta keskittyi julkaisuajan alku- ja loppupäihin. Lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle keskusteltiin melko tasaisesti lehden koko julkaisun ajan. Rotuhygieenisistä toimenpiteistä käyty keskustelu oli vilkkaimmillaan 1930-luvun ensimmäisinä vuosina. Keskustelut heijastavat muutoksia lehden kirjoittajakunnassa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tilanteessa. Lastensuojelulehden kirjoittajien käytäntöihin liittyvästä argumentaatiosta välittyy lasten ja heidän suojelunsa yhteiskunnallista merkitystä korostanut diskurssi. Lasten ja nuorten tuli terveydellään ja ahkeruudellaan osallistua vahvan kansakunnan rakentamiseen. Yhteiskunnan heikompaan osaan kuuluneet lapset nähtiin yhteiskunnan potentiaalisena taakkana. Kirjoittajat pyrkivät kohdentamaan lastensuojelun käytäntöjä tämän haasteen ratkaisemiseen. Määrittämällä eri lapsiryhmien tuen ja kontrollin tarpeita sekä analysoimalla lastensuojelutoiminnan tehtäviä ja tavoitteita lehden kirjoittajat pyrkivät kirjoituksillaan rakentamaan lastensuojelun käytäntöjä siten, että ne palvelivat yhteiskunnan etua.