Browsing by Author "Jalasjoki, Elisa"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan ikäihmisten toimijuutta rakentavia diskursseja valtioneuvoston tiedotustilaisuuksissa sekä sitä, miten vastuuta eri rajoitustoimenpiteiden noudattamisesta ja ikäihmisten suojaamisesta jaettiin diskursseissa. Tutkielman tarkoituksena on osoittaa, kuinka erilaisten sosiaalisen ulossulkemisen prosessien voidaan nähdä riistäneen ikäihmisiltä heidän toimijuutensa ja autonomiansa suhteessa heitä koskevaan päätöksentekoon. Tutkielma tarjoaa tilaisuuden kielenkäytön seurauksia tuottavan luonteen sekä institutionaalisessa kielenkäytössä rakentuvien merkitysjärjestelmien tarkasteluun. Tutkielman teoreettisena taustana hyödynnetään aikaisempaa tutkimusta viranomaisviestinnästä osana kriisinhallintaa, ikäihmisten asemasta yhteiskunnassa ja toimijuuden eri tulkinnoista. Analyysimenetelmänä käytetään diskurssianalyysia sekä Ernesto Laclaun ideologia- ja diskurssianalyysin keskeisiä käsitteitä. Esimerkiksi yhteiskunta nähdään Laclaun diskurssiteorian tapaan artikulaation tuotteena ja diskursiivisena tilana. Tutkielman aineisto koostuu kahdestatoista koronapandemian alkuvaiheessa maaliskuussa 2020 julkaistusta tiedotustilaisuustallenteesta, jotka ovat edelleen katsottavissa valtioneuvoston YouTube-kanavalla. Laclaun diskurssiteorian avulla aineistosta tunnistetaan kolme ikäihmisten toimijuutta rakentavaa diskurssia: suojeludiskurssi, riskidiskurssi ja haavoittuvuusdiskurssi. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten ja ketä tiedotustilaisuuksissa vastuutettiin. Aineistosta esiin nousevien havaintojen valossa voidaan todeta, etteivät pandemian aikaiset suositukset ja rajoitustoimenpiteet onnistuneet huomioimaan yli 70-vuotiaiden ikäryhmän heterogeenisuutta. Ikääntyneiden kontekstuaalisten erojen ohittaminen ja sosiaalisen eristyneisyyden edellyttäminen lisäsivät myös erilaisten ikäihmisten toimintakykyä heikentävien seurausten, kuten ahdistuksen esiintyvyyttä. Tutkimus osoittaa kuinka pandemian aikana ikä on määritellyt olennaisesti sitä, ketä on ollut sosiaalisesti hyväksyttyä asettaa eristyksiin. Toimijuutta rakentavien diskurssien muodostumiseen vaikutti myös se, ketkä rajattiin me-ryhmän ulkopuolelle. Vastuuta rajoitustoimenpiteiden noudattamisesta jaettiin yhteisesti sekä ikäihmisille itselleen että me-ryhmään kuuluville kansalaisille. Ennen kaikkea työn pyrkimyksenä on osoittaa, että vaikka vallitsevat suositukset ja rajoitustoimenpiteet eivät olleet välttämättä tarkoitettu syrjiviksi, ne onnistuivat normalisoimaan erilaisia syrjiviä käytäntöjä. Ikäihmisten suojelemiseksi toimeenpantujen rajoitustoimien pitkän aikavälin seurauksia ei vielä maaliskuussa juuri pohdittu. Ikääntyneet jäivät myös poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle, vaikka olivat rajoitustoimenpiteiden keskiössä. Lisäksi toimijuuden käsite oli jatkuvan uudelleenmäärittelyn kohteena ja toimijuutta rakentavat diskurssit näyttäytyivät ennen kaikkea pyrkimyksinä hallita diskursiivista kenttää ja oikeuttaa ikäihmisiin kohdistuneita rajoitustoimenpiteitä.