Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Joki-Korpela, Maija"

Sort by: Order: Results:

  • Joki-Korpela, Maija (2023)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Tampereen yliopistouudistuksen yhteydessä ilmenneitä huhuja. Yliopistouudistuksessa entinen Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyivät Tampereen korkeakouluyhteisöksi Tuniksi. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisiin sisältöluokkiin huhut voidaan jakaa, minkä sävyisiä huhut ovat, ja löytyykö yhdistyvien organisaatioiden jäsenten vastausten väliltä eroja. Tutkimusta ohjaa taustaoletus, jonka mukaan muutoksen yhteydessä huolta ja ahdistusta herättävät aiheet vaikuttavat organisaatiossa liikkuvien huhujen sisältöön. Organisaatiomuutoksissa on tyypillisesti saatavilla rajallisesti vahvistettua tietoa, joten yksilöt kääntyvät toistensa puoleen rakentaakseen yhdessä ymmärrystä epävarmaan tilanteeseen kollektiivisen tolkullistamisen (”collective sensemaking”) keinoin. Huhut ovat yksi kollektiivisen tolkullistamisen ilmenemismuoto. Huhujen avulla ihmiset pyrkivät hankkimaan tietoa, vahvistamaan sosiaalisia suhteitaan ja kohottamaan omanarvontuntoaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana sähköistä kyselytutkimusta keväällä 2019, ja se analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena huhut voidaan jakaa viiteen eri sisältöluokkaan. Osa näistä huhuluokista on hyvin linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Esimerkiksi sekä tässä että aiemmassa tutkimuksessa valtaosa huhuista liittyy muutoksen suoriin vaikutuksiin omaan työhön, ja vajaa viidennes huhuista käsittelee muutoksia organisaation rakenteeseen ja toimintaan. Muutamia merkittäviä eroja aiempaan tutkimukseen verrattuna kuitenkin ilmenee. Suurin ero on oikeudenmukaisuutta koskevien huhujen suuri määrä, ja niiden jakaminen omaksi sisältöluokakseen. Toinen merkittävä ero on ennakkoluuloisten kommenttien suurempi määrä aiempiin tutkimuksiin verrattuna, ja niiden määrittely omaksi sisältöluokakseen. Oikeudenmukaisuuden tai ennakkoluulojen yhteyttä huhuihin ei ole tutkittu runsaasti, mutta aiheet voisivat olla hyvinkin hedelmällisiä tutkimuskohteita tulevaisuudessa. Aineiston huhujen sävy on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa: negatiivisia huhuja liikkuu selvästi enemmän kuin positiivisia tai neutraaleja huhuja. Negatiivisten huhujen suuren määrän voidaan olettaa johtuvan siitä, että huolta ja ahdistusta aiheuttavat epävarmat tilanteet vaativat enemmän yhteisen ymmärryksen luomista ja aiheuttavat näin myös enemmän huhuja kuin suoraviivaiset tilanteet. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että huhujen sisältö ja sävy ovat pääsääntöisesti samanlaisia kaikissa kolmessa yhdistyvässä organisaatiossa. Mielenkiintoisin ero organisaatioiden välillä on se, että entisen Tampereen yliopiston edustajien joukossa eniten huhuja liikkuu oikeudenmukaisuuteen eikä omaan työhön liittyen, kuten kahden muun organisaation edustajien joukossa. Huhut voivat johtaa merkittäviin haittoihin erityisesti muutostilanteessa: ne voivat vaikuttaa muun muassa työntekijöiden sitoutumiseen, työmoraaliin, työpaikan vaihtamishaluun, poissaoloihin, tuottavuuteen sekä muutosvalmiuteen − siksi on hyödyllistä tarkastella, minkälaisia huhuja organisaatiossa liikkuu. Huhujen syntymistä voi vähentää, niiden etenemistä hallita, ja niiltä voi ”katkaista siivet” sopivilla toimenpiteillä.