Browsing by Author "Jorva, Johanna"

Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita viittomakielen tulkkien asenteista Kansaneläkelaitosta (Kela) kohtaan. Tutkielman tavoitteena on saada selville, miten tulkit kommentoivat Kelan oikeudenmukaisuutta ja luottamusta koskevia väittämiä ja millaisia asenteita kommenteissa syntyy. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, käsittelevätkö tulkit oikeudenmukaisuutta ja luottamusta tutkimuskirjallisuuden olettamissa merkityksissä. Maisterintutkielman teoreettismetodologisena lähestymistapana on laadullinen asennetutkimus. Laadullinen asennetutkimus on Vesalan ja Rantasen (2007) kehittämä tutkimusmenetelmä, joka pohjaa Michael Billigin (1996) retoriseen sosiaalipsykologiaan. Laadullisessa asennetutkimuksessa asennetta lähestytään relationaalisena, argumentaatiossa tunnistettavana ilmiönä. Tutkielman aineisto kerättiin keväällä 2021 haastatellen kahdeksaa viittomakielen tulkkia eri puolilta Suomea. Osa haastateltavista identifioi itsensä tulkin ohella tulkkiyrittäjäksi. Tutkielman aineisto koostui viiden virikeväittämän kommentointiaineistosta. Väittämät oli muodostettu organisaatioiden oikeudenmukaisuutta koskevan teoretisoinnin pohjalta. Väittämissä käytetyt käsitteet liittyivät menettelytapojen oikeudenmukaisuuteen ja etenkin päätöksentekoprosessin sisältämiin vaikutusmahdollisuuksiin. Aineiston analyysissä erottui kaksitoista asennetta, joissa korostui kielteinen tai varauksellinen suhtautuminen Kelaa kohtaan. Tulkkien ja tulkkiyrittäjien asennoitumisessa Kelaan ei havaittu eroja. Asenne 1 muodostui aineiston läpileikkaavaksi asenteeksi, joka syntyi jokaisen väittämän kohdalla. Asenteessa 1 arvotettiin kielteisesti sitä, että Kela ei argumentoijien puheessa muodostuneen kuvan mukaan antautunut vuorovaikutukseen tulkkialan kanssa vaan sivuutti alan asiantuntemuksen. Asenteessa 1 Kelan visioon tulkkauspalveluista suhtauduttiin kielteisesti. Tutkielmassa esitellään kaikki kaksitoista asennetta käsitellen osaa niistä tarkemmin. Tutkielman keskeinen tulos on aineistosta konstruoitunut kuva tulkkialan rajaamisesta pois tulkkauspalveluihin liittyvästä päätöksenteon prosessista. Tämä rajaaminen näyttäytyi aineistossa kahdella tasolla: laajemmalla Kelan hankintaa koskevien päätösten tasolla sekä Kelan tulkkivälityksen tekemien päätösten tasolla. Aineistossa rakentui kuva jännitteestä Kelan ja tulkkialan välillä. Kiista kietoutui näkemykseen tulkkauspalveluiden visiosta ja työnjohto-oikeudesta. Tutkielmassa oikeudenmukaisuus konstruoitui menettelytapojen oikeudenmukaisuutta koskevalle tutkimuskirjallisuudelle tutuissa merkityksissä. Vaikutusmahdollisuudet konstruoituivat tulkeille merkitykselliseksi asiaksi. Oikeudenmukaisuus rakentui tulkkien puheessa yhdistyen Kelan hankinnan sääntöihin sekä Kelan tulkkivälitykseen näitä sääntöjä toimeenpanevana. Oikeudenmukaisuuden yhteys luottamukseen konstruoitui yhdistyen Kelan toiminnan epävarmuuteen, läpinäkyvyyteen ja kohteluun liittyviin tekijöihin. Tutkielma on ensimmäinen tutkimus tulkkien asennoitumisesta Kelaan. Tutkielma tuo tietoa tulkkien asenteista Kelaa kohtaan ja oikeudenmukaisuuteen liittyvästä arvottamisesta, jota on mahdollista hyödyntää jatkotutkimuksissa.