Browsing by Author "Junka, Vilja"

2000-luvulla EU:n yhteistyö turvapaikka-asioissa on tiivistä ja tiivistymässä. Samalla turvapaikkaa hakevien siirtolaisten määrä on kasvanut ja poliittinen ilmapiiri turvapaikka-asioissa muuttunut hyytäväksi. Tämä on johtanut EU-maat tinkimään turvapaikkajärjestelmän ihmisoikeusideaaleista. Tutkielmassa luodaan näkökulma EU:n alueen turvapaikkajärjestelmään turvapaikkaa siirtolaisuutensa jossakin vaiheessa hakeneiden siirtolaisten eli turvapaikkasiirtolaisten kokemuksista käsin. Tarkastelun kohteena ovat Helsingin seudulla itsenäisesti elävien turvapaikkasiirtolaisten toimet, joilla he pyrkivät ohittamaan kohtaamansa turvapaikkajärjestelmän karikot ja tarttumaan sen tuomiin mahdollisuuksiin. Kyseisen niukasti tutkitun ja erityislaatuisen ryhmän kokemusten valossa palataan tarkastelemaan turvapaikkajärjestelmää EU:n alueella 2000-luvulla. Tutkimukseen valikoitui 14 Helsingin seudulla omillaan asuvaa, itsensä työllään elättävää turvapaikkasiirtolaista. Kyseessä on aktiivinen ja siirtolaisuudessaan paljon saavuttanut turvapaikkasiirtolaisryhmä. Siksi näiden siirtolaisten kokemukset avaavat erityisen rikkaan kuvan turvapaikkasiirtolaisten selviytymisen keinoihin. Aineisto kerättiin 12:lla teema- ja kahdella avoimella haastattelulla sekä osallistuvan havainnoinnin keinoin. Analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielma sijoittuu kriittisen siirtolaistutkimuksen kontekstiin. Analyysissa ilmeni tutkimukseen osallistuneiden siirtolaisten lähes ehtymätön kyky selviytyä kokemistaan vaikeuksista. Vaikka heidän ei ole mahdollista muuttaa ulkoisia olosuhteita joista vaikeudet aiheutuivat, he muokkaavat luovasti itseään – kehoaan, identiteettiään, mieltään ja elämänvalintojaan – saavuttaakseen päämääriään. Turvapaikanhakumatka pistää yksilön fyysisille ja henkisille äärirajoille. Päästyään perille Suomeen siirtolaiset olivat jatkaneet matkaansa kohti parempaa elämää: työllistyneet, löytäneet kumppaneita ja ystäviä ja kotiutuneet. Turvapaikkasiirtolaisten sosiaaliset oikeudet ovat muiden EU-maiden tavoin Suomessa niukat, mutta tutkimukseen osallistuneet olivat kyenneet parantamaan sosiaalista asemaansa askel kerrallaan. Myös turvapaikkaprosessi osoittautui heille vaikeaksi. Kielteiset päätökset eivät kuitenkaan lamaannuttaneet siirtolaisia, vaan he olivat jatkaneet elämäänsä ja luovaa tapaansa ratkoa ongelmiaan. Siirtolaisten kohtaamat monet vaikeudet kertovat tavasta, jolla turvapaikan hakemisen oikeutta on EU:n jäsenmaissa kavennettu. Rajakontrollien vuoksi turvapaikanhaku EU:n alueelta on mahdollista vain erityisen hyvät taloudelliset ja henkilökohtaiset resurssit omaaville siirtolaisille. Toisaalta turvapaikkajärjestelmään liittyy myös suojelun ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen elementtejä. Tutkielmassa esitetään, että turvapaikkajärjestelmällä on tehtävä suojella kansalaisten turvallisuudentunnetta globalisoituvassa maailmassa, jossa sekä siirtolaiset että riskit ja katastrofit ylittävät valtioiden rajoja arvaamattomasti. Rajojen yli säätelemättömästi liikkuvat ja ilman laillisia dokumentteja liikkuvat siirtolaiset herättävät pelkoa, sillä he rikkovat maailmankuvaa, jonka mukaan ihminen on kansallisuutensa perusteella sidoksissa tiettyyn valtioon. Siirtolaisten matkallaan kokemat vaikeudet kertoivat monista tavoista, joilla EU:n jäsenvaltiot pyrkivät rajoittamaan hallitsemattomana koettua siirtolaisuutta. Siirtolaiset kuitenkin kykenevät ohittamaan tielleen tulleita esteitä ja rakentamaan elämäänsä uusiin paikkoihin. Tällä tavoin he haastavat itse maailmankuvan, jonka mukaan ihminen voi kuulua vain tiettyyn valtioon.