Browsing by Author "Juvenius, Jutta"

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee helsinkiläisten kaavamuutosten ympärillä käytävää keskustelua. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus vuonna 1999 määräsi kaavoitusvaltaa käyttävät kunnat kuulemaan asukkaitaan uudistuksia suunnitellessa. Tämä muutos mahdollisti asukkaille ja erilaisille ryhmittymille, kuten taloyhtiöillä ja kaupunginosayhdistyksille, väylän saattaa oma mielipiteensä asioista päättävien poliitikkojen ja kaupungin virkamiesten tietoisuuteen. Samaan aikaan 1990-luvun laman jälkiseurauksena helsinkiläiset asuinalueet ovat segregoituneet asukkaidensa tuloilla ja koulutustasolla mitattuna. Helsinkiläinen kaavoituskeskustelu näyttääkin mediaa tarkasteltaessa ajautuneen tilaan jossa hyväosaiset äänekkäästi puolustavat saavutettuja oikeuksiaan, suuri yleisö syyttää näitä itsekkyydestä ja yhteiskunnan marginaalissa elävät joutuvat yhä ahtaammalle. Ilmiöstä tehty tutkimus on kuitenkin vielä varsin vähäistä, eikä laajempia tarkasteluja tai alueellisia vertailuja mielipiteen jättäjistä ja näiden tavoista argumentoida ole vielä ilmiön lyhyen historian vuoksi tehty. Eräs keskeinen tausta tutkimukselle on julkisuudessa viime vuosina suurta näkyvyyttä saanut nimbyn (lyhenne sanoista Not In My Backyard) käsite. Näitä julkisuudessa kovaan ääneen esiintyviä muutosvastarintaisia itsekkäitä ja hankalia ihmisiä kutsutaankin julkisuudessa nimbyiksi. Työn tarkoituksena onkin selvittää, miten kaavaehdotuksista jätetyt mielipiteet jakautuvat alueellisesti. Oletuksena on, että suurin osa valituksista nousee sosioekonomisesti mitattuna hyväosaisilta alueilta. Erityisen kiinnostavaa on, miten hyväosaisten alueellisen itsetietoisuuden oletettuna mittarina pidetyt yhteisöllisesti laaditut mielipiteet jakautuvat kartalle. Oletuksena on myös, että mielipiteet eroavat aiheita, eetosta ja etuja koskevien jäsennysten osalta sen mukaan, millaiselta alueelliselta perustalta ne nousevat. Tutkimuksen taustalla on Helsingissä viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut asuinalueiden välinen segregaatiokehitys, naapurustovaikutuksen käsite ja aiempi kansalaisaktiivisuuden tutkimus. Segregaatiokehityksen myötä sekä hyvä- että huono-osaisuus ovat kasautuneet yhä voimakkaammin omille alueilleen. Aiempaan tutkimukseen nojaten tämä luo oletuksen, että hyväosaisilla alueilla pyritään sosioekonomisesti mitattuna heikkoja alueita aktiivisemmin ottamaan osaa yhteiseen päätöksentekoon. Tutkimuksen aineistona käytetään näitä asukkaiden kaavoitusprosessin aikana jättämiä mielipidekirjeitä. Aineisto koostuu kaikista vuonna 2012 jossain vaiheessa käsittelykaarta olleiden muutosten kaikkina vuosina jätetyistä kirjeistä. Näiden kirjeiden jättäjät luetteloitiin ja kirjeet valokuvattiin. Ensimmäisessä analyysiluvuissa tarkastellaan karttoihin pohjautuen muutoskohteiden sijoittumista ja mielipiteiden määrän jakautumista sosioekonomisesti mitattuna eri tasoisille alueille. Tarkastelussa huomataan, että hypoteesit sosioekonomisen perustan yhteyksistä mielipiteiden jakautumiseen ja yhteisömielipiteiden esiintymiseen joudutaan hylkäämään. Laurent Thévenot ja Luc Boltanskin teoriaan julkisen oikeuttamisen analyysista ja Thévenot’n teoriaan kolmesta yhteisyyden kieliopista nojaavan kirjeiden sisällön laadullisen analyysin perusteella huomataan myös että eri alueiden väliset erot mielipiteiden sisällöissä ovat hyvin maltillisia ja vähäisiä. Eroja löytyy lähinnä aivan sosioekonomisen skaalan ääripäistä ja siitä, millaiseen ilmiasuun omat vaateet paketoidaan. Selitystä yllättäville tuloksille haetaan Suomen verrattain maltillisesta poliittisesta kulttuurista sekä lähiöiden viime vuosina sekä virallisia että epävirallisia reittejä tapahtuneesta profiilin noususta. Näiden tulosten perusteella huomataan käytävän keskustelun jakautuneen ärhäkkään debattiin mediassa sekä maltilliseen viralliseen keskusteluun, minkä vuoksi aivan viimeisenä pohditaan nimbyn käsitteen asemaa ja hedelmällisyyttä.