Browsing by Author "Kääriäinen, Henri"

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen on tutkintavankien kokemus oikeudenmukaisuudesta tutkintavankeudessa ja mitkä asiat vaikuttavat tähän kokemukseen. Pyrin lisäksi selvittämään, mitkä asiat vaikuttavat oikeudenmukaisuuden kokemukseen tarkastellen vankiloiden välisiä eroja, tutkintavankien taustatekijöitä ja tutkintavankeuden erityisolosuhteiden vaikutusta. Yksi rikosseuraamusjärjestelmän keskeinen tavoite on vahvistaa vangin sijoittumista takaisin yhteiskuntaan ja rikoksettomaan elämään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että oikeudenmukaiseksi koettu vankeusaika korreloi vähentyneen häiriökäyttäytymisen, pahoinvoinnin ja uusintarikollisuuden kanssa. Toisin sanoen oikeudenmukaisesti toimiva vankila tukee seuraamusjärjestelmän tavoitteita. Tästä syystä tutkintavankien kokemus tutkintavankeudesta on relevantti tutkimusaihe pyrkimyksessä löytää niitä asioita, jotka vaikuttavat kokemukseen ja tapoja kehittää heikkouksia. Teoreettisena viitekehyksenä toimii aiempi vankilatutkimus sekä yleisemmät teoriat oikeudenmukaisuudesta. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on suorittanut laajaa arviointitutkimusta, jossa he arvioivat vuoden 2006 voimaan tulle vankeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Krimo on tutkinut aihetta useilla aineistoilla ja useista näkökulmista. Viimeisin on heidän toteuttamansa kyselytutkimus tutkintavangeille, jossa he pyrkivät arvioimaan tutkintavankien oloja ja oikeuksien toteutumista uuden vankeuslainsäädännön muutosten myötä. Hyödynsin tutkielmassani kyseistä aineistoa. Kyselylomake toimitettiin kaikkiin vankiloihin, joissa on tutkintavankeja. Lomakkeiden jakohetkellä tutkintavankipopulaatio oli 587 ja vastausprosentti oli 51 (N=298). Aineiston analyysissä hyödynnän tilastollisia ja laadullisia analyysimenetelmiä. Tutkielman pääpaino on kvantitatiivisessa tarkastelussa, jossa hyödynisin kuvailevia tilastollisia menetelmiä, ristiintaulukointia, sekä faktori- ja regressioanalyysiä. Avovastauksia analysoin sisällönanalyysilla ja sisällönerittelyllä. Keskimäärin tutkintavangit kokivat tutkintavankeuden kohtalaisen oikeudenmukaiseksi. Vankiloiden tai rikosseuraamusalueiden väliltä ei löytynyt merkittäviä eroja ja havaitut eroavaisuudet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Regressioanalyysillä muodostamistani malleista merkittävimmät oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttavat olivat henkilön kieli ja perheellisyys. Tutkintavangin kielen ollessa muu kuin suomi koki hän henkilökunnan toiminnan sekä päätöksenteon ja tiedonsaannin olevan epäoikeudenmukaisempia. Tutkintavangin ollessa perheellinen koki hän samoin sekä henkilökunnan toiminnan että päätöksenteon ja tiedonsaannin epäoikeudenmukaisemmaksi. Tarkastelin myös tutkintavankeuden erityisolosuhteiden vaikutusta kokemukseen. Tutkintavankeuden erityisolosuhteet joita tarkastelin, olivat syyttömyysolettama ja yhteydenpitorajoitukset. Kummankaan kohdalla ei voinut tehdä merkittäviä johtopäätöksiä vaikutuksista oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Valtaosa ei osannut sanoa kohdellaanko heitä syyttömyysolettaman mukaisesti. Yhteydenpitorajoitusten vaikutusta kokemukseen vaivasi tilastollisen merkitsevyyden puute. Avovastauksissa kuitenkin toistui tutkintavankien huoli siitä, että he eivät ymmärtäneet yhteydenpitorajoitusten perusteluja. Avovastauksissa toistui lisäksi kommentit ongelmista tiedonsaannin kanssa. Analyysin tulokset osoittavat, että tutkintavangit kokevat tutkintavankeuden kohtalaisen oikeudenmukaiseksi. Havaitut epäkohdat ovat kuitenkin vakavia ongelmia. Perheellisyyden ja kielen vaikutus on tilastollisesti huomattava oikeudenmukaisuuden kokemuksen muodostumisessa. Tutkintavankien oikeudenmukaisuuden kokemusta voisi olla mahdollista kohentaa erinäisin keinoin. Esimerkiksi vankiloiden henkilökunnan toiminnan ja kohtelun tulisi olla tasapuolista. Päätöksenteon ja tiedonsaannin tulisi olla tutkintavangeille avointa ja ymmärrettävää.