Browsing by Author "Kaarre, Maria"

Kansainvälisessä positiivisessa organisaatiotutkimuksessa on 2000-luvun alusta käsitelty myötätuntoa ja sen merkitystä osana organisaatioita. Myötätunto organisaatiossa edistää emotionaalista työhyvinvointia, työhön ja organisaatioon sitoutumista, työpaikan ihmissuhteiden laatua ja yksilön merkityksellisyyden kokemusta sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myötätunnon salliva ja sitä rohkaiseva johtamiskulttuuri luo edellytykset myötätuntoisuudelle koko organisaatiossa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaiseksi myötätunto ja myötätuntoinen johtaminen rakentuvat suomalaisten johtajien argumentaatiossa tässä ajassa. Erityisesti keskitytään tunnistamaan johtajien argumentaatiossa rakentuvia asenteita myötätuntoista johtajuutta kohtaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää minkälaisia johtajuusidentiteettejä haastateltavat ilmaisevat ja tuottavat kommentoidessaan myötätuntoa organisaatio- ja johtamiskontekstissa. Tutkielman teoreettis-menetelmälliset ratkaisut perustuvat retoriseen sosiaalipsykologiaan nojaavaan laadulliseen asennetutkimukseen: aineisto tuotettiin puolistrukturoituina virikehaastatteluina, jotka analysoidaan virikkeisiin kantaaottavana ja perustelevana kommentointina. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on Billigin retorisen sosiaalipsykologian näkemys asenteiden muodostumisesta. Retorista asennekäsitystä täydentää relationistinen näkökulma asenteiden sosiaalisesta luonteesta. Positiivisen organisaatiotutkimuksen (Positive Organizational Scholarship, POS) näkemykset toimivat taustateoriana myötätuntoiselle johtajuudelle ja sen merkityksellisyydelle tässä ajassa sekä muiden tutkimusaiheeseen liittyvien keskeisten käsitteiden tukena. Lisäksi tutkimustuloksia verrataan myötätuntoista johtajuutta lähellä oleviin johtamistyyleihin: palvelevaan, eettiseen ja autenttiseen johtamistyyliin. Tutkielmaa varten haastateltiin kymmentä (N = 10) pääkaupunkiseudulla toimivaa eri aloja edustavaa suurten tai keskisuurten yritysten suomalaista johtajaa. Haastateltaville esitettiin viisi lauseväittämää, joita pyydettiin kommentoimaan. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2017. Myötätuntoinen johtaminen rakentuu haastateltavien argumentaatiossa johtajuutta täydentäväksi johtajuusotteeksi, joka ei edusta yksittäistä johtamistyyliä. Analyysista nousee esiin seitsemän asennetta, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta myönteisiä myötätuntoisen johtamisen näkökulmasta. Johtajien asenteet korostavat johtajuuden ihmiskeskeisyyttä unohtamatta tehtävien vaatimuksia ja organisaation tulostavoitteita. Myötätuntoista johtajuutta kuvataan erilaisuuksia ymmärtävänä ja joustavana johtajuutena, jossa tunnistetaan ja hyödynnetään vahvuuksia, autetaan ja ohjataan työntekijöitä sekä sallitaan vapauksia ja annetaan vaikutusmahdollisuuksia. Myötätuntoisella johtamisella nähdään olevan yhteys myös yrityksen tuottavuuteen pitkällä tähtäimellä. Haastateltavien ilmaisemat asenteet ja identiteetit esittävät myötätuntoista johtajuutta ennen kaikkea toimintana. Johtajuusidentiteettejä on tunnistettavissa kuusi: argumentaatiossa rakentuu palvelevan, luovivan, mahdollistavan, tasapainottelevan ja suuntaa antavan johtajan johtajuusidentiteettejä. Kielteistä asennetta myötätuntoista johtamista kohtaan ilmaistaan jämäkän johtajan identiteetistä käsin tunnistaen liiallisen myötätuntoisuuden riskit heikkoa johtajuutta tuottavana säälittelynä tai paapomisena. Tutkielman tulokset tukevat myötätuntoisen johtajuuden merkityksellisyyttä tässä ajassa ottaen huomioon myös johtajien oman näkökulman ja yhteyden organisaatioiden tuottavuuteen. Johtajien näkemys myötätuntoisesta johtamisesta aktiivisena toimintana eikä johtajaan yksilönä liittyvänä ominaisuutena implikoi sitä, että myötätuntoisuutta organisaatiokontekstissa on mahdollista kehittää ja oppia.