Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kaartinen, Heidi"

Sort by: Order: Results:

  • Kaartinen, Heidi (2020)
    Tutkielma käsittelee visuaalisia itsen esityksiä sosiaalisessa mediassa. Tutkielman keskeisiä teoreettisia lähtökohtia ovat Erving Goffmanin itsen esittäminen sekä Michel Foucault'n vallan teoria ja Judith Butlerin teoria sukupuolen performatiivisuudesta, sekä bell hooksin vastakatseen käsite. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää feminiinisten visuaalisten itsen esitysten käyttöä sukupuolitetuissa sosiaalisen median kuvastoissa. Tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat minkälaisia merkityksiä sukupuolille, seksuaalisuuksille ja näiden esittämiseen liittyville normeille sosiaalisessa mediassa annetaan, minkälaisia kuvallisia strategioita käyttäjät soveltavat reagoidessaan sosiaalisen median kuvastoihin omilla kuvillaan, ja miten sukupuolta tuotetaan Facebook-kuvissa. Aineisto koostuu yhdeksästä puolistrukturoidusta virikehaastattelusta sekä 24 sosiaalisen median kuvasta. Tutkielmassa käytetään hyväksi Eeva Luhtakallion sovellusta Erving Goffmanin kehysanalyysista. Haastatteluissa tehdään haastateltujen kanssa kehysanalyysi 1-3 haastateltavien omasta Facebook-kuvasta. Lisäksi haastatellut tuovat haastttelutilanteeseen spontaanisti kolme muiden käyttäjien kuvaa. Haastatellut ovat 19–25 -vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia naisia. Haastattelut analysoidaan lukemalla ne aluksi läpi etsien esiin nousevia teemoja ja kategorisoimalla vastaukset haastatteluissa kysyttyihin teemoihin. Lisäksi kategorisoidaan kaikista haastatteluista haastateltujen oman kuvan kehystykset. Aineiston analyysissa korostuvat naisoletettujen keholliseen itseilmaisuun liittyvät ristiriitaiset normit: toisaalta säädyllisyys, toisaalta yliseksualisoitu feminiininen kehollinen ilmaisu. Haastatellut liittävät ekshibitionistisemmat sosiaalisen median kuvat kaupallisen median luomaan visuaalisuuteen ja yleiseen kulttuuriseen muutokseen, jossa julkisuutta haetaan oman yksityiselämän paljastamisella. Niitä ei haluttu tuomita moraalittomina, sen sijaan kuvavalinnat nähdään yksilöllisinä valintoina, mutta “huonon maun” osoituksina. Käytölle kuitenkin pyritään löytämään myös legitimoivia ja ymmärtäviä näkökulmia. Puheessaan omista kuvistaan haastatellut ottavat etäisyyttä itsen esitysten saamaan kommentointiin sekä ekshibitionistisempiin kuviin. Kehysanalyysi tuo esiin kuviin ja sukupuoleen liittyviä yksityisempiä ja hienovaraisempia merkityksiä. Tutkielma osoittaa, että naisten kehoihin kohdistuu sosiaalista kontrollointia kuvien kommentoinnin muodossa. Naiset joutuvat ennakoimaan tätä kontrollointia kuviensa käytössä sosiaalisessa mediassa, mikä tarkoittaa joskus pienempää näkyvyyttä ja toimintavapautta. Haastatellut valitsevat erilaisia itsen esittämisen strategioita vahvistaakseen kyvykkyyksiään käyttäessään kuviaan itseilmaisuun sosiaalisessa mediassa.
  • Kaartinen, Heidi (2015)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia aineetonta köyhyyttä. Kyseessä on köyhyysteemoja käsittelevä tutkimus ja käsitteen sisällöllinen konseptointi. Tutkimuksessa halutaan tehdä aineettoman köyhyyden kautta näkyväksi köyhyyden monisyistä luonnetta sekä köyhyyskokemusten heijastusvaikutuksia. Tutkimuksessa keskitytään köyhyyden ei-materialistisiin, niin sanotusti näkymättömiin sisältöihin ja selvitetään näiden vaikutuksia yksilön elämään. Koska aineettoman köyhyyden käsite on uudehko eikä sitä ole aiemmin tarkkarajaisesti määritelty, lähestytään ilmiötä useampien teoreettisten näkökulmien avulla. Näitä ovat resurssit/pääomat (taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen, symbolinen ja luottamus) sekä resilienssi. Tutkimuksessa ei tyydytä jäämään vain käsitemäärittelyntasolle vaan halutaan rohkeasti yhdistää teoreettista pohdintaa köyhyyskokemuksista näyttäytyviin ilmiöihin. Tutkimus paikantuu kvalitatiivisen köyhyystutkimuksen kentälle ja lähestyy köyhyyden teemaa sosiaalisesta näkökulmasta. Tutkimus on metodologialtaan fenomenografisen tutkimusotteen mukainen ja tutkimusaineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä fenomenografista analyysiä. Tutkimusaineisto koostuu 35 kirjoitelman otoksesta, joka on osa Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailuun vuonna 2006 osallistuneiden henkilöiden vuonna 2012 kirjoittamista kirjoituksista. Varsinaisen otoksen lisäksi aineistoon valittiin yksi tyyppitarina, joka valikoitui aineistoon perehtymisen ensivaiheessa. Analyysissä aineistoa tarkasteltiin ensin aineettoman köyhyyden käsityksiin liittyen ja tämän jälkeen keskityttiin aineiston tuottamiin kuvauksiin aineettomasta köyhyydestä selviytymiseen ja siltä suojautumisen sisältöihin. Tästä rakentui suojaavien pääomien kokonaisuus. Keskeiset tutkimustulokset liittyvät teoreettiseen mallinnukseen aineettomasta köyhyydestä ja suojaavista pääomista. Niitä tarkastellaan toisiinsa limittyvinä ilmiöinä, mutta ne voidaan ymmärtää myös omina teoreettisina käsitteinään ja kokonaisuuksinaan. Aineettoman köyhyyden käsitykset (11 käsitystä) antavat kuvauksen aineettoman köyhyyden käsitteelle. Suojaavat pääomat kuvaavat yksilön selviytymisen ja pärjäävyyden kannalta keskeisiä elementtejä sekä tarjoavat mahdollisuuden aineettomaan köyhyyteen vaikuttamiseen ja siltä suojautumiseen. Tutkimus osoittaa, että kun yksilöllä on resurssien/pääomien eri ulottuvuuksia käytössään, joiden avulla hän voi antaa asioille toisia merkityksiä, ei esimerkiksi taloudellisen pääoman runsaus tai sen vähyys määrittele yksilön selviytymisen kokemusta. Aineettomassa köyhyydessä pääomien sekoittuminen sekä niiden kompensaatiovaikutukset toisiinsa tekevät kokonaisuudesta kompleksisen osoittaen samalla köyhyyskokemusten laaja-alaisia vaikutuksia. Tutkimuksen tuloksissa voidaan nähdä olevan yhtäläisyyksiä myös sosiaalityön toimintakenttään, jossa on tyypillistä asioiden ja ongelmien kietoutuvuus sekä kumuloituminen. Tutkimus tarjoaa erilaisen näkökulman ja mallinnuksen siihen, miten ja millaisena haluamme köyhyyden nähdä ja siitä puhua. Aineeton köyhyys on tutkimuksen perusteella elämäntapahtumien, kokemusten ja asioiden yhteisvaikutuksena syntyvä ihmisen selviytymisen kokemukseen ja hyvinvointiin vaikuttava ilmiö. Aineeton köyhyys värittää yksilön suhteita häneen itseensä ja häntä ympäröivään sosiaaliseen ympäristöön sekä laajemmin yhteiskuntaan. Se kaventaa kielteisesti yksilön kokemuksia kyvyistään ja mahdollisuuksistaan sekä pienentää toiminnan rajoja. Aineeton köyhyys voidaan tulkita ihmisen elämää eri tavoin rajoittavana asiana.