Browsing by Author "Kajanne, Milla"

Tiivistelmä Tiedolla johtaminen on avain parempiin suorituksiin. Myös terveydenhuollossa sen hyödyt tunnistetaan. Tiedolla johtamisen avulla pyritään kohti vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa. Vaikuttavuuden ja potilas-/asiakaskeskeisyyden parantamisen kannalta on olennaista hyödyntää tosielämän tietoa: potilaiden arviota hoidon tuloksista ja hoitokokemuksista eli PROM- ja PREM-tietoja kliinisten tietojen ja ammattilaisarvion sekä resurssitehokkuus- ja kustannustiedon ohessa. Tutkimuksessa kartoitetaan johtajien käsityksiä tiedon käyttöön sairaalan johtamisessa vaikuttavista tekijöistä. Aineisto kerättiin kahdesta sairaalasta kymmenen lääkärijohtajan ja tietoammattilaisen teemahaastatteluin. Niissä käsiteltiin informanttien kokemuksia ja näkemyksiä tiedolla johtamisen ja tosielämän tiedon käytön edistämisestä heidän organisaatioissaan potilaiden hoidon suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa, johtamisessa ja kehittämisessä. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset muodostavat digitaalis-inhimillisen systeemin, joka rakentuu tiedosta, teknologiasta, johtamisesta, moniammatillisesta yhteistyöstä ja kehittämisestä. Analyysin perusteella tiedolla johtamiseen ja tosielämän tiedon käyttöön sairaalassa vaikuttaa 24 tekijää, jotka eritellään ja kuvataan. Keskeisimpiä tekijöitä ovat strateginen ja tavoitteellinen johtajuus, moniammatillinen ja monialainen yhteistyö sekä käytettävän tiedon ominaisuudet: laadukkuus, luotettavuus, reaaliaikaisuus, saatavuus ja kattavuus sekä rakenteisuus. Tiedon tulkinnassa on olennaista substanssi-, data- ja kontekstiymmärrys. Tärkeitä ovat myös monipuoliset tietovarannot, modulaariset tietojärjestelmät ja selkeiden raporttinäkymien monikäyttöisyys. Toimivassa yhteistyössä ylin johto linjaa, resursoi ja tukee; muutosagentit suunnittelevat ja toimeenpanevat; moniosaavat linkkihenkilöt auttavat kehityksen ja implementoinnin arjessa sekä antavat lähitukea. Tiedolla johtamisen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa olisi hyvä benchmarkata muiden organisaatioiden ja alueiden parhaita käytäntöjä. Pitkäjänteisyyden rinnalla tarvitaan ketteriä kokeiluja, nopeita onnistumisia ja tiedolla johtamisen konkreettisten hyötyjen osoittamista eri ammattilaisille, mukaan lukien poliittiset päätöksentekijät. Kohdennetun, monikanavaisen ja jatkuvan viestinnän merkitys painottuu uusien asioiden lanseerauksessa ja implementoinnissa. Jatkuva oppiminen, yliopistoyhteistyö ja tutkimus on tärkeää. Vakiintuneita insentiivikäytänteitä ei kohdesairaaloissa juuri ole. Aineistossa korostuu holistinen näkökulma potilaan/asiakkaan hoitoketjuihin ja eri sidosryhmien tarpeisiin. Toiveena olisi saada relevantteja tietoja potilaiden hoito- ja palveluprosesseista sekä kustannuksista koko ketjulle erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Tutkimuksessa nousee esiin myös arvot, asenteet sekä yhteisöllinen ja kehitysmyönteinen organisaatiokulttuuri tiedolla johtamisen kehittämiseen vaikuttavina tekijöinä. Tutkimuksen yhteiskunnallisessa viitekehyksessä korostuu tarve terveydenhuollon vaikuttavuuden parantamiseen tiedolla johtamisen keinoin. Tätä varten tarvitaan selkeitä kansallisia linjauksia, vaikuttavuusarvioinnin kehittämistä ja dataekosysteemien hyödyntämistä. Myös alueelliset vastuukysymykset ovat ajankohtaisia: kuka kehittää, mitä, miten, milloin ja miksi? Tutkimukseni ei tarjoa vastauksia näihin kysymyksiin. Sen sijaan se pyrkii kuvaamaan sitä käytännöllistä kokonaisuutta, josta rakentuu tiedolla johtamisen arki sairaalassa. Johtajien käsityksistä muodostuu tiedolla johtamisen edistämisen tiekartta, josta voi tarkistaa olennaisia maamerkkejä kohti vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa.