Browsing by Author "Kuokkanen, Laura"

Tämän maisterintutkielman tutkimuskohteena on eurooppalaisen identiteetin rakentaminen eurooppalaisen poliittisen eliitin toimesta. Tätä tutkittiin komission puheenjohtajien vuosittaisten Unionin tila -linjapuheiden kautta ja tutkielmassa pyrittiin erityisesti selvittämään, millä tavalla identiteetti ja arvot tulevat komission puheenjohtajien puheissa esiin. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten komission puheenjohtaja muuten strategisesti muokkaa ja kehystää EU-keskustelua, ja onko tämä muuttunut poliittisen kontekstin muutosten ja puheenjohtajavaihdosten myötä. Tutkielman aineisto koostuu Euroopan unionin tila -puheista vuosilta 2010–2021. Unionin tila -puhe on vuosittain Euroopan komission puheenjohtajan pitämä linjapuhe, jossa hän pohjustaa ja esittelee Euroopan parlamentille komission työohjelmasta vuoden poliittiset painopisteet, tulevan vuoden prioriteetit sekä uudet keskeisimmät aloitteet. Postfunktionalistinen Euroopan integraation teoria muodostaa tutkielman teoreettisen viitekehyksen. Edeltävistä Euroopan integraation teoriasuuntauksista poiketen postfunktionalistinen integraatioteoria sisältää ajatuksen eurooppalaisen tai EU:n yhteisestä identiteetistä integraation selittäjänä. Tutkimuksen analyysimenetelmä taas on kaksiosainen. Ensin aineisto käytiin läpi teemoitellen niin, että aineistosta tunnistettiin tutkimuskohteen kannalta mielenkiintoisia mainintoja, jotka lajiteltiin teemoittain. Tämän jälkeen analyysiä syvennettiin kehysanalyysillä, joka sopii syvempien merkityssisältöjen etsimiseen ja strategisen poliittisen keskustelun tai todellisuuden jäsentämisen tarkasteluun, sillä poliittinen keskustelu sisältää aina kilpailevia narratiiveja. Kehykset rakentavat sosiaalista maailmaa ja kehystämällä valitaan havaitusta todellisuudesta jokin puoli, jota korostetaan. Analyysin perusteella komission puheenjohtajan puheissa on havaittavissa teoreettisen viitekehyksen mukainen ajatus eurooppalaisesta identiteetistä. Tämä kehys on yhdessä talouden ja tehokkuuden kehyksen sekä globaalin toimijuuden kehyksen kanssa hallitsevimpia komission puheenjohtajien käyttämiä kehyksiä. Poliittinen konteksti myös vaikuttaa käytettyjen kehysten esiintyvyyteen. Lisäksi havaittavissa on aikaisemmankin kirjallisuuden tunnistama havainto siitä, että eurooppalaiset instituutiot ja poliittinen eliitti pyrkivät rakentamaan uutta, jälkinationalistista kansallisidentiteettiä alleviivaamalla yhteisesti jaettua arvomaailmaa. Analyysin avulla on myös todettavissa, että identiteetin rakentamista ja EU-keskustelun kehystämistä eurooppalaisuuden, yhteisen identiteetin ja arvopohjan kautta tapahtuu.