Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kuosma-Hämäläinen, Marlen"

Sort by: Order: Results:

  • Kuosma-Hämäläinen, Marlen (2021)
    Yhteiskunnassa näkemykset ikääntyneistä ja ikääntymisestä vaihtelevat ajasta riippuen. Viime aikana ikääntyneisiin liittyvä julkisuuskuva on liittynyt huoltosuhteeseen, hoitajapulaan ja ikääntyneiden heikkoon toimintakykyyn. Tämän näkemyksen rinnalle on tullut vahvasti ajatus aktiivisesta ja onnistuneesta ikääntymisestä, jolla ikääntymiseen liittyviä negatiivisia stereotypioita on pyritty yhteiskunnassamme heikentämään. Lähestymme ikääntymistä mistä tulokulmasta tahansa, vaikuttaa se siihen kuinka ikääntyneet itse itsensä näkevät. Ikääntymisen julkisuuskuvaa on käsitelty aikaisemmissa tutkimuksessa, mutta lähtökohtana ovat olleet pääsääntöisesti mediatekstit. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää millainen kuva ikääntyneistä luodaan visuaalisten kuvien kautta. Tutkimuskysymykseni on: Millainen kuva ikääntyneistä muodostuu Instagram-kuvien perusteella. Aineisto koostui 316 Instagram-kuvasta, jotka kerättiin Instagram-tileiltä. Jokaisessa aineistoon valitussa kuvassa esiintyi tulkintani mukaan ikääntynyt henkilö. Aineisto analysoitiin Erving Goffmanin luoman kehysanalyysin avulla, jossa on hyödynnetty Eeva Luhtakallion sovellusta visuaalisesta kehysanalyysistä. Löysin kahdeksan erilaista kehystä, jotka kuvaavat ikääntyneistä esitettyjä kuvia; aktiivisuuden, oppimisen, hoivan, menestyksen, merkityksellisyyden, tunteiden, yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden kehykset. Ikääntyneistä voi siis kuvien avulla luoda heterogeenisen kuvan. Tärkeä tutkimuksen huomio oli, että näille kaikille kehyksille yhtenäinen piirre oli se, että ne kuvaavat ”onnistunutta ikääntymistä” monipuolisesti. Sen sijaan toimintakyvyltään hauraampia ikääntyneitä ei aineiston kuvissa näkynyt. Tässä tutkielmassa aktiivisuuden ja oppimisen kehykset olivat eniten edustettuina. Puolestaan menestyksen ja hoivan kehykseen sisältyviä kuvia löytyi aineistosta vähiten. Ikääntyneistä muodostuva kuva kaipaa edelleen ikääntyneiden kuvaston monipuolistumista. Vaikka tuloksista on selvästi nähtävissä se, että ikääntymistä voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, on esimerkiksi vähemmistöt ja vanhimmat vanhat kuvissa harvoin edustettuina. Koenkin, että sosiaaliseen mediaan kaivataan ikääntyneiden kohdalla entistä enemmän sosiaalityön ja ikääntyneiden omaa näkökulmaa, joka voi tarjota tätä hetkeä rikkaamman ja todentuntuisemman lähestymistavan ikääntymiseen. Toisaalta on tärkeä vaalia voimavaralähtöistä kuvaa ikääntyneistä, joka voi edesauttaa yhteiskunnan suhtautumista ikääntyneisiin. On kuitenkin muistettava, että onnistunut ikääntyminen merkitsee yksilötasolla paljon enemmän kuin mitä tämän hetken visuaaliset kuvat antavat olettaa.