Browsing by Author "Kupari, Hilla"

2000-luvulla tutkijoiden parissa keskustelua on herättänyt puheet työelämän muuttumisesta epävarmemmaksi ja pirstaleisemmaksi. Ilmiö on saanut oman käsitteensä: on alettu puhua työelämän prekarisaatiosta. Ihmisiä, jotka kokevat alituista epävarmuutta työnsä ja tulevaisuutensa suhteen, on siten kutsuttu prekariaatiksi. Epävarmuuden ja työelämän muutosten taustatekijöiksi on esitetty esimerkiksi taloudellisen globalisaation kasvua ja tieto- ja vuokratyön yleistymistä. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu työelämän muutosten tutkimuksen lisäksi pettymysteoriaan, jonka mukaan yksilön kokeman pettymyksen intensiteetti on riippuvainen yksilön odotusten ja toteutuneen tilanteen tai lopputuleman välisen eron suuruudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kokevatko samankaltaiset työntekijät epävarmuutta työelämässä niin hyvinä kuin huonoinakin taloudellisina aikoina, vai aiheuttaako pitkittynyt taloudellinen laskusuhdanne epävarmuuden kasvua sellaisten työntekijöiden parissa, jotka eivät hyvinä taloudellisina aikoina koe epävarmuutta työelämässä. Lisäksi vertailtiin sitä, ovatko epävarmuuden kokijat samankaltaisia ihmisiä kuin Suomessa aikaisemmin tehdyissä työelämätutkimuksissa, vai onko epävarmuuden kokijoiden luokassa tapahtunut muutoksia, jotka tukisivat 2000-luvun epävarmojen työmarkkinoiden teesiä. Kolmantena tavoitteena oli selvittää, tuoko korkea koulutustaso suojaa 2000-luvun työelämän epävarmuutta vastaan, ja miten taloudellinen laskusuhdanne vaikuttaa koulutustason ja epävarmuuden yhteyteen. Tutkimushypoteesin mukaan taloudellisesta laskusuhdanteesta aiheutuva työmarkkinoiden taantuminen aiheuttaa epävarmuuden kasvua erityisesti korkeakoulutettujen työntekijöiden keskuudessa, sillä heillä on suurimmat odotukset työelämää kohtaan. Tutkimuksen aineistoina hyödynnettiinTilastokeskuksen keräämiä Työolobarometri-kyselytutkimuksia vuosilta 2007 ja 2014, ja menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Tulosten perusteella taloudellisen tilanteen heikentyminen aiheuttaa muutoksia epävarmuuden kokijoiden luokassa: Siinä missä hyvinä taloudellisina aikoina epävarmuutta koki iäkkäiden ja teollisuuden sektorilla työskentelevien lisäksi matalasti koulutetut, naiset ja ammattiliiton jäsenet, laskusuhdanteen aikana epävarmuuden kokemisen todennäköisyyttä lisäsi vain korkea ikä ja teollisuuden alalla työskenteleminen. Muiden tekijöiden vaikutus epävarmuuden kokemiseen hävisi. Tulokset viittaavat myös siihen, että korkea koulutustaso ei yleisesti ottaen, mutta etenkään heikkoina taloudellisina aikoina tuo kovin vahvaa suojaa työelämässä koettua epävarmuutta vastaan.Taloudellisena huippuvuotena 2007 korkea koulutustaso vähensi epävarmuuden kokemisen todennäköisyyttä ainoastaan silloin, kun korkeimmin koulutettuja vastaajia verrattiin kaikista matalimmin koulutettuihin. Lamavuonna 2014 ero myös korkeimmin ja matalimmin koulutettujen vastaajien välillä hävisi, eli korkeakoulutetuilla oli samanlainen riski kokea epävarmuutta kuin muidenkin koulutusluokkien edustajilla. Tutkimuksen tuottama tulos, jonka mukaan korkea koulutustaso ei tuo merkittävää suojaa työelämässä koettua epävarmuutta vastaan antaa viitteitä siitä, että keskustelulla työelämän prekarisaatiosta on todellista pohjaa, sillä prekarisaation on sanottu koskettavan etenkin korkeakoulutettuja.