Browsing by Author "Kuusisto-Länsineva, Maija"

Maailma vaikuttaisi muuttuvan yhä kiihtyvämmällä tahdilla ja erilaisten ääri-ilmiöiden ennakoidaan lisääntyvän. Siitä, mitä aiemmin pidettiin normaalina onkin tulossa epänormaalia ja "normaalin" kategoria ylipäätään on hämärtynyt. Yhä entisestään lisääntyvät myös sellaiset ilmiöt, joiden alkuperä on jossain muualla kuin Suomi- nimisen valtion rajojen sisäpuolella, mutta jotka kuitenkin oleellisesti vaikuttavat Suomen ja suomalaisten toimintaan. Tutkimuskysymyksenä tässä työssä onkin millaiselta maailma näyttää vuonna 2050 ja minkälaisia Suomen ulkopuolisesta ympäristöstä kumpuavia haasteita tai uhkia Suomen ulkopolitiikka kohtaa vuonna 2050? Tutkimus on toteutettu Delfoi-menetelmällä. Delfoissa valitaan asiantuntijoista koostuva paneeli, tässä 12 asiantuntijaa, jotka haastatellaan yksitellen. Kaikki ensimmäisen kierroksen haastattelut on tässä työssä tehty kasvokkain. Haastatteluissa haastattelijalla ei ollut mukanaan valmiita kysymyksiä, vaan aiherajauksena toimi tutkimuskysymys ja haastattelun on annettu ohjautua niille urille, joille haastateltava sen ohjasi. Ensimmäisen kierroksen haastattelujen perusteella muodostettiin väitelauseita ja nk. miniskenaarioita, jotka lähetettiin sähköpostitse kaikille panelisteille. Toisella kierroksella panelistit kommentoivat väitelauseita ja miniskenaarioita sähköpostitse ja näiden kommenttien perusteella muodostui tutkimuksen pääasiallinen aineisto ja sen analyysistä tulokset. Vastaaminen tapahtui puolianonyymisti: kaikki tiesivät, keitä paneeliin kuuluu mutta eivät sitä, kuka sanoi mitäkin. Tuloksia verrattiin vielä kolmeen julkaisuun: "Global Trends 2025", "Global Risks 2011" sekä "Yhdessä ja erikseen - Maailma ja Suomi 2010- luvulla". Delfoin avulla etsittiin nk. heikkoja signaaleja: sellaisia merkkejä tulevasta, joita suurin osa ihmisistä ei vielä tunnista. Uusien ideoiden ja heikkojen signaalien löytämiseksi asiantuntijat koottiin laajasti eri tahoilta. Mukana oli tutkijoiden ja virkamiesten lisäksi myös järjestöjen ja yritysten sekä median edustajia. Koska työssä etsittiin teemoja, oli aiherajaus tarkoituksella hyvin löyhä. Asiantuntijat saivat haastatteluissa puhua mistä tahansa Suomen ulkopolitiikan toimintaympäristöön vuonna 2050 vaikuttavista tärkeimmiksi kokemistaan tapahtumista, tapahtumakuluista tai prosesseista. Yksittäisiin teemoihin sisälle meneminen jää jatkotutkimuksen tehtäväksi. Tutkimuksessa löytyi sekä yhtäläisyyksiä että uusia näkökulmia verrokkeina toimineisiin julkaisuihin. Lisäksi panelisteista oli mahdollista hahmotella kaksi vastaajatyyppiä: realistinen ja idealistinen. Yleisesti ottaen asiantuntijat ja verrokkiraportit olivat yksimielisiä sen suhteen, että kaikenlainen arvaamattomuus maailmassa on lisääntymässä. Maailman uskottiin olevan moninapainen ja sen keskuksiksi arveltiin ainakin Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa. Tosin sekä panelistit että yksi raportti ennakoivat jonkinlaisia levottomuuksia Kiinassa, jotka saattaisivat jopa heikentää sen asemaa. Ilmastonmuutoksen uskottiin aiheuttavan monenlaisia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisuja. Yksi suurimmista eroista verrokkiraporttien ja Delfoi-panelistien välillä oli suhtautuminen Eurooppaan ja sen asemaan tulevaisuudessa. Kahdesta ulkomaisesta verrokkiraportista poiketen Delfoi- panelistit eivät myöskään tunnistaneet esimerkiksi rikollisuuden kasvua erityiseksi vaaratekijäksi Euroopassa tai Suomessa. Tutkimuksen avulla on mahdollista kiinnittää huomiota näihin ja muutamiin muihin uhkakuviin, joiden ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamiseen tulisi kiinnittää nykyistä huomattavasti enemmän huomiota.