Browsing by Author "Kynkäänniemi, Teija"

Tarkastelen pro gradu –tutkielmassani sosiaalityöntekijän toimijuutta lastensuojelussa. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu sosiaalitieteellisen toimijuus-käsitteen ympärille, jonka eri tulkintaulottuvuuksia ja suhteita toiminnan teoriaan avaan paitsi lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa, niin myös yleisemmin sosiaalitieteissä. Sosiaalityöntekijän toimijuuden ymmärrän tutkimuksessani käsitteellisesti ammatilliseksi ja aktiiviseksi toiminnaksi, johon vaikuttavat paitsi rakenteiden ja instituutioiden valta, niin myös yksilöiden kapasiteetti tehdä päätöksiä ja toteuttaa niitä. Tutkimusasetelmani olen rakentanut teorialähtöisesti nojautuen sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen, jonka mukaan todellisuutemme rakentuu niiden merkitysten ja käsitysten kautta, joita sille annamme. Tutkimukseni tavoitteena on saada lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ääni kuuluville määrittelyissä sosiaalityöntekijän toimijuudesta lastensuojelussa. Tiedonmuodostusta, tutkimuksellisia lähtökohtia ja tulkintaa on muokannut olennaisesti myös oma ajatteluni ja monivuotinen työkokemukseni lastensuojelun sosiaalityössä. Empiirinen aineistoni koostuu kolmesta temaattisesta ryhmähaastattelusta, jotka toteutin lastensuojelun sosiaalityöntekijöille. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan 11 sosiaalityöntekijää. Tutkimushaastattelut analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin metodilla luokittelemalla haastatteluista esille nousseita teemoja. Haastatteluaineistosta nostin esiin seuraavat teemat: 1) reflektiivinen työote, 2) asiakastyön tilannearviot ja suunnitelmat, 3) omasta työstä selviytyminen, 4) oman työn ja työyhteisön kehittäminen, 5) lastensuojelutyön vaikuttavuus ja 6) kriittisyys toimintakäytänteitä kohtaan. Haastatteluaineiston teemoille esittämäni tutkimuskysymys on 'miten toimijuus rakentuu ilmaisuissa ja kertomuksissa omasta työstä', eli pyrin löytämään sosiaalityöntekijöiden kertomuksista ja ilmauksista merkkejä toimijuudesta ja analysoimaan millaista se on. Aineistoani analysoin hermeneuttisella tutkimusotteella pyrkien nostamaan keskiöön inhimillisen ja eletyn kokemuksen sitä ymmärtäen tekemieni tulkintojen kautta. Tutkimukseni keskeisin johtopäätös on, että lastensuojelussa sosiaalityöntekijän toimijuuden kiinnittäminen määritelmällisesti ainoastaan yksilöön, työyhteisön toimintaan tai työtä määrittäviin rakenteisiin ja reunaehtoihin ei onnistu. Toimijuuden määrittely edellyttää käsitteen avaamista analyyttisemmin ja sen huomioimista, että tulkinnat toimijuudesta palautuvat niihin positioihin ja paikannuksiin, joista sitä kulloinkin arvioidaan. Sosiaalityöntekijän toimijuuden ytimessä lastensuojelussa on ymmärrys oman työn rajallisuudesta, mikä näkyy tietoisuutena työn reunaehdoista, tavoitteista ja tuloksista. Toimijuus on mahdollista tulkita ja suhteuttaa osaksi tässä ajassa tapahtuvaa keskustelua lastensuojelun sosiaalityön tilasta, koska toimijuuden variaatioiden tulkinnan kautta on mahdollista valaista sitä, miten sosiaalityöntekijän toiminta lastensuojelussa mahdollistuu, rajoittuu ja miten sitä voidaan tukea.