Browsing by Author "Laalo, Marianne"

Vastauskadon yleistyminen on haitallista, sillä se aiheuttaa ongelmia estimaattien tarkkuuteen sekä luottamusvälien leveyteen. Harhaiseen estimaattiin perustuvat tulokset aiheuttavat virheellisiä tulkintoja. Vastauskatoa voidaan korjata painottamalla aineistoa sekä käyttämällä imputointia puuttuvien arvojen paikkauksessa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan vastauskadon korjausmenetelmiä lumipallo-otanta –aineistossa. Tutkielmassa tarkastellaan puuttuneisuuden rakennetta sekä vertaillaan painottamattomia ja painotettuja muuttujia. Lopuksi aineistoa paikataan vielä moni-imputoinnin avulla. Lumipallo-otannassa otos kasvaa lumipallon lailla, kun otokseen jo nimetyt henkilöt nimeävät uusia henkilöitä otokseen. Lumipallo-otannasta on vakiintunut kolme mallia: lineaarinen lumipallo-otanta, eksponentiaalinen syrjimätön lumipallo-otanta sekä eksponentiaalinen syrjivä lumipallo-otanta. Lumipallo-otannan etu on, että sen avulla on mahdollista paikantaa piilossa olevia henkilöitä tai ryhmiä. Aineiston vastaukadon korjauksessa voi käyttää painotusta tai sen lähellä olevaa jälkiositusta. Moni-imputoinnissa imputointikierroksia on vähintään kaksi. Imputoitujen aineistojen avulla tuotetaan estimaatti puuttuvalle arvolle. Tutkielman aineistona on Romanien hyvinvointitutkimus, johon osallistui 365 Suomen romania tai itsensä Suomen romaniksi kokevaa henkilöä. Aineisto kerättiin lumipallo-otannalla helmikuun 2017 ja elokuun 2018 välillä. Tutkimus koostui pitkästä tai lyhyestä haastattelulomakkeesta sekä terveystarkastuksesta. Osallistujat saivat valita vastaavatko pitkään vai lyhyeen lomakkeeseen. Pitkässä lomakkeessa oli 88 kysymystä ja lyhyessä lomakkeessa oli oleellisimmat kysymykset pitkästä lomakkeesta, jolloin kysymyksiä oli 60. Tutkielman ensimmäiset tarkastelut koskevat puuttuneisuutta. Puuttuneisuutta tarkastellaan muutaman muuttujan avulla lyhyen ja pitkän lomakkeen välillä. Toisessa vaiheessa tarkastellaan samojen muuttujien avulla miten painottamaton ja painotettu aineisto eroavat toisistaan. Viimeisessä vaiheessa muodostetaan imputointimallit, joiden pohjalta toteutetaan moni-imputointi. Suhteellisesti suurempi puuttuneisuus lyhyessä lomakkeessa johtuu todennäköisesti siitä, että pitkään lomakkeeseen vastanneet ovat jo lähtökohtaisesti motivoituneempia vastaamaan ja näin ollen antavat enemmän vastauksia. Painotus kertoo, että iäkkäämmät ihmiset ovat aliedustettuina aineistossa. Moni-imputoinnin tulokset osoittavat, että kolmen muodostetun imputointimallin välillä ei ole suurta eroa. Lumipallo-otanta on hyvä otantamenetelmä paikannettaessa piilossa olevia ryhmiä, ja on hyvä asia, että eniten väestötutkimuksissa käytetyn satunnaisotannan rinnalla on muitakin käyttökelpoisia otantamenetelmiä. Lumipallo-otannalla saatuihin tuloksiin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella eikä niiden yleistäminen ja vertailu ole täysin ongelmatonta.