Browsing by Author "Laihonen, Maarit"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suoran toiminnan oikeutusta poliittisen protestin muotona. Aihetta lähestytään yhteiskunnallisena ilmiönä, mutta moraalifilosofian näkökulmasta pyrkien löytämään yleisen oikeutuksen periaatteita. Suora toiminta muuttamaan välittömästi asiaa, joka koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Suora toiminta eroaa kansalaistottelemattomuudesta ja muista protestin muodoista siinä, etteivät sen tavoitteet ole epäsuoria, välillisiä. Tutkielmassa esitellään aluksi suoran toiminnan suhde muihin yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoihin ja tarkastellaan niiden yhtymäkohtia. Myös muiden toimintamuotojen oikeutusta tarkastellaan lyhyesti liberalismiin ja demokratiaan keskittyvässä viitekehyksessään. Suora toiminta määritellään niin, että sitä voidaan tarkastella moraalifilosofisena kysymyksenä. Lisäksi eritellään joukko filosofisia näkökulmia, joista suoraa toimintaa toiminnan muotona voi yhteiskunta- ja moraalifilosofisesti kritisoida. Suoran toiminnan oikeutusta lähestytään preferenssiutilitarismin näkökulmasta keskittyen toimijan moraaliseen velvollisuuteen arvioida tekonsa seurauksia. Lisäksi oikeutusta tarkasteltaessa hyödynnetään suoran toiminnan historialliseen anarkistiseen taustaan liittyvää prefiguratiivista toiminnan etiikkaa. Utilitarismin kritiikkiä ja prefiguratiivisuuden erilaisia eettisiä ymmärrystapoja tutkitaan eri näkökulmista. Suoraa toimintaa tarkastellaan kriittisesti myös väkivallan kysymyksen ja määritelmien kautta. Suoran toiminnan oikeutuksen analyysissä otetaan huomioon sen historia osana yhteiskunnallisia kamppailuja tasa-arvosta. Tutkielmassa tarkastellaan kahta suoran toiminnan esimerkkiä: Tuotantoeläinkysymystä eläinoikeustoimijan toiminnan näkökulmasta sekä talonvaltausta toimintana, jossa ihmisen perustarpeet ja yksityisomaisuuden suoja asettuvat vastakkain. Tutkielmassa kysytään myös, millaisia moraaliarvostelmia liittyy keskenään erilaisiin toiminnan muotoihin ja mitkä niitä yhdistävät. Tuloksena esitetään preferenssiutilitarismiin ja prefiguratiiviseen etiikkaan perustuva suoran toiminnan oikeutus. Se edellyttää toiminnan muodon moraalisessa harkinnassa universaalin tasa-arvon huomioimista, tavoitteiden ja keinojen eettistä punnitsemista ja saavutettavien tulosten arviointia sen valossa, millaisia preferenssejä on niillä, joihin toiminta vaikuttaa: Suora toiminta on poliittisen protestin aktiivinen muoto, joka saa yleisen oikeutuksensa kaikkien hyvän tavoittelusta ja tekokohtaisen oikeutuksensa toiminnassa käytettyjen keinojen yhteensopivuudesta päämäärän kanssa.