Browsing by Author "Laine, Hanna Pauliina"

Käsikontaktin kautta tarttuvat infektiosairaudet ovat ongelma julkisissa instituutioissa kuten armeijassa, joissa ne tartuttavat helposti suuren väkijoukon. Hyvää käsihygieniaa pidetään ensisijaisena keinona välttää infektiosairauksiin kuten vatsatautiin ja hengityselinsairauksiin sairastuminen. Käsihygieniatutkimusta on tehty paljon etenkin terveydenhuollon piirissä, mutta ei ole selvää, mitkä tekijät vaikuttavat käsihygieniakäyttäytymiseen. Käyttäytymistieteellistä näkökulmaa on tutkimuksessa sovellettu vasta vähän etenkin normaaliväestöön kohdistuneissa tutkimuksissa. Paikantamalla käsihygieniakäyttäytymiseen vaikuttavia käyttäytymisen tekijöitä teoreettisen viitekehyksen avulla, voidaan käsihygieniakäyttäytymiseen pyrkiä vaikuttamaan tehokkaammin. Tämän pro gradu – tutkielman tarkoituksena on tarkastella varusmiesten käsienpesuintentioon eli käsienpesuaikomukseen ja käsienpesuun liittyviä kognitiivisia, affektiivisia ja ympäristötekijöitä. Näitä käyttäytymisen determinantteja voidaan käyttää tehokkaampien käsienpesuinterventioiden suunnittelussa. Tutkimuksessa käsienpesuintentiota ja käsienpesua ennustetaan vertaillen kahta sosiaalis-kognitiivista terveyskäyttäytymisen mallia; Fishbeinin, Triandiksen, Kanferin ja Beckerin (2001) integroitua sosiaalis-kognitiivista mallia ja Azjenin (1991) suunnitellun toiminnan teoriaa. Integroitu sosiaalis-kognitiivinen malli olettaa, että käyttäytymistä voidaan selittää kahdeksan tekijän avulla, joista ensimmäiset kolme sisältyvät myös suunnitellun toiminnan teoriaan. Pystyvyys, käyttäytymisen koetut seuraukset, sosiaalinen paine, käyttäytymisen sopiminen minäkuvaan ja käyttäytymisen herättämät tunnereaktiot vaikuttavat käyttäytymisintention eli käyttäytymisaikomuksen syntymiseen. Käyttäytymisintentio, käyttäytymistä estävät ympäristötekijät ja käyttäytymiseen tarvittavat taidot taas ovat käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, joiden lisäksi intentioon vaikuttavat tekijät voivat myös vaikuttaa suoraan käyttäytymiseen. Tutkimusaineistona oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Puolustusvoimien VirusFight-hankkeen pilottitutkimus, jonka otos koostui 18–22-vuotiaista peruspalveluskauden miesalokkaista (N=141). Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Tilastollisina menetelminä käytettiin faktorianalyysia ja lineaarista hierarkkista regressioanalyysia. Regressioanalyysissä ensimmäisessä vaiheessa käsienpesuintentiota selittivät kaikki suunnitellun toiminnan teorian tekijät. Deskriptiivinen normin lisääminen paransi mallin selitysastetta. Kun malliin lisättiin loput integroidun mallin käsienpesuintentiota selittävät tekijät, merkitseviksi jäivät pystyvyys, koetuista seurauksista instrumentaalinen asenne, ja sosiaalinen paine (injunktiivinen ja deskriptiivinen normi) ja tunnereaktiot (hyvän olon ja inhon tunteet). Integroidun mallin tekijöiden lisääminen paransi mallin selitysastetta merkitsevästi. Käsienpesukäyttäytymiseen eivät olleet yhteydessä ympäristöesteet (maasto-olosuhteet, kasarmiolosuhteet), eivätkä käsienpesutaidot, mutta intentio selitti käsienpesua merkitsevästi. Pystyvyys ei lisännyt mallin selitysarvoa, kuten eivät loputkaan suunnitellun toiminnan teorian komponentit. Kun malliin lisättiin integroidun mallin intentiota selittävät tekijät, merkitseviksi käsienpesun selittäjiksi jäivät intentio, deskriptiivinen normi ja inhon tunteet. Mallin selitysaste parani merkitsevästi. Tämän tutkimuksen perusteella varusmiesten käsienpesukäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa käyttäytymisintentiota vahvistavilla keinoilla kuten lisäämällä pystyvyyttä ja vaikuttamalla sosiaalisiin normeihin ja tunnereaktioihin. Näihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi palautteen annon ja käyttäytymisen seurannan, esimerkillisen toiminnan ja inhoreaktion laukaisevien muistutusposterien avulla.