Browsing by Author "Laine, Johanna"

Tutkielmassa tarkastellaan Suomalaisen kommunistisen puolueen (SKP) Neuvosto-Venäjällä ja -Ukrainassa 1918–1920 harjoittamaa huolto- ja teollisuustoimintaa: perustettuja laitoksia, toteutumattomia suunnitelmia sekä huolto- ja teollisuustoiminnan suhdetta. Tutkielma tuo huolto- ja teollisuustoiminnasta aiemmassa tutkimuksessa käsiteltyä tarkemman, monipuolisemman ja luotettavamman kuvan esitellen toiminnan sen koko laajuudessaan. Työn päälähteenä on SKP:n arkistoksi kutsuttu kokoelma, joka sisältyy Kansallisarkistoon mikrofilmattuihin Venäjän valtion sosiaalisen ja poliittisen historian arkiston aineistoihin. SKP:n alaisia huoltolaitoksia olivat Kostroman läänissä Buin siirtola, Pietarissa Vasili-Ostrovan huoltola, lastenkoti ja päävastaanottolaitos, Permin läänissä maakommuuni Tuki, Tverin läänissä kaksi kesäsiirtolaa sekä Ukrainassa lähellä Kiovaa invalidihuoltola. Pietarissa huoltoasioita järjesteli huoltokomitea. Laitoksista Buin siirtola ja Vasili-Ostrovan huoltola aloittivat toimintansa ennen SKP:n perustamista. Perustettujen laitosten lisäksi uutta siirtolapaikkaa etsittiin keväällä ja kesällä 1919 Vladimirin, Rjazanin ja Kostroman lääneistä. SKP:n teollisuustoimintaa järjesteli SKP:n teollisuuskomitea. Teollisuuskomitean alaisia tehtaita olivat puuteollisuusliike Salama Buissa, paperitehdas Alku ja pahvitehdas Työ Kostromassa, taloustarvetehdas Tarmo Muromissa sekä työkalutehdas Voima ja pukimo- ja pesulaitos Taisto Pietarissa. Lisäksi teollisuuskomitean alaisena toimi Petroskoissa aputyöosasto, jonka tehtävänä oli jakaa avustusta ja järjestää puna-armeijassa palvelevien perheille töitä. Teollisuuskomiteassa suunniteltiin toteutunutta laajempaa toimintaa, ja toteutumattomia hankkeita olivat muun muassa sahaliike Petroskoissa, laivatelakka Pietarissa sekä rautatiekonepaja Ukrainassa. Teollisuustoimintaa rahoitettiin Venäjän korkeimman kansantalousneuvoston myöntämillä varoilla. Teollisuustoiminnan ja huoltotoiminnan rajaa ei määritelty tarkasti, ja teollisuustoiminta sai myös huoltotoiminnan piirteitä. Sekä huolto- että teollisuustoiminnan tarkoituksena oli auttaa Suomen sisällissodan seurauksena Venäjälle paenneita punapakolaisia. Huhtikuussa 1919 teollisuuskomitean senhetkisten tehtaiden toiminta päätettiin lopettaa, lukuun ottamatta Voimaa ja Taistoa. Tarkoituksena oli sopivan tehdaspaikan löydyttyä keskittää kaikkien teollisuuskomitean alaisten tehtaiden työntekijät yhteen laitokseen. Laaditut suunnitelmat peruuntuivat, kun kaikki asekuntoiset miehet määrättiin mobilisoitaviksi puna-armeijaan vuoden 1919 toukokuussa. SKP:n keskuskomitea päätti lopettaa harjoittamansa huolto- ja teollisuustoiminnan vuoden 1919 elokuussa. Huoltolaitosten toiminta lopetettiin vuoden 1919 loppuun mennessä. Maakommuuni Tuen toiminta oli loppunut jo vuoden 1919 alussa sotatoimien levittyä alueelle. Aiemmin SKP:lle kuuluneet pakolaisten huoltoon ja avustamiseen liittyvät tehtävät siirrettiin kansallisuuskomissariaatin Suomen osastolle. SKP:n teollisuuslaitosten toiminta lopetettiin vuoden 1920 alkuun mennessä. Poikkeuksena oli Salama, joka alkoi vuoden 1920 alusta toimimaan SKP:n alaisena, mutta rahoituksen suoraan venäläisiltä saavana tehtaana. Kesällä 1920 Salama päätettiin luovuttaa paikalliselle neuvostolle, kun suomalaiset kommunistit alkoivat keskittää toimintaansa Karjalaan.