Browsing by Author "Laitinen, Anna-Mari"

Mielenterveystyön käsitteellinen epämääräisyys on mielenterveystyön ohjaamista ja kehittämistä hankaloittava tekijä. Tutkielman yhtenä lähtökohtana onkin mielenterveystyön käsitteellistämisen edistäminen. Ikäihmiset väestöryhmänä ovat jääneet mielenterveystyössä vähemmälle huomiolle. Tutkielman tavoitteena on tarkentaa kuvaa ikäihmisten mielenterveystyön nykytilasta. Tämä tapahtuu tutkimalla empiirisesti ikäihmisiä koskevia mielenterveystyön muotoja mielenterveystyön nykyisessä kansallisessa normi- ja informaatio-ohjauksessa sekä mielenterveystyön ajankohtaisessa kehittämistyössä. Tutkielmassa mielenterveystyö tyypitellään kahden käsitteellisen tulkintakehyksen mukaisesti mielenterveyden edistämisen, mielenterveyshäiriöiden ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tyyppeihin sekä psykiatris-lääketieteellisen ja yhteiskunnallis-rakenteellisen mielenterveystyön tyyppeihin. Työssä tutkitaan, millaisia eri mielenterveystyön tyyppejä edustavia mielenterveystyön muotoja aineistosta voidaan tunnistaa ja tarkastellaan mielenterveystyön muotojen ja tyyppien painottumista aineistossa. Tutkielman aineistona on ikäihmisten mielenterveystyön kansalliseen ohjaukseen liittyviä normi- ja informaatio-ohjauksen dokumentteja (lakitekstejä, strategialinjauksia, suositus- ja ohjelmatekstejä) sekä ajankohtaisen kehittämistyön kirjallisia kuvauksia (osia kehittämishankesuunnitelmista sekä mielenterveystyöhön kehitettyjä toimintamalleja). Tutkimuksen analyysimenetelminä olivat teoriaohjaava sisällönanalyysi ja määrällinen sisällön erittely. Alustavat analyysikehykset perustuivat mielenterveystyön tyypittelyihin ja aikaisemmin tunnistettuihin mielenterveystyön muotoihin. Alkuperäiset analyysikehykset täydentyivät aineistolähtöisessä tarkastelussa uudella mielenterveystyön tyypillä ”strateginen ja hallinnoiva mielenterveystyö” sekä uusilla mielenterveystyön muodoilla. Tulokset osoittavat, että mielenterveyden edistämisen, mielenterveyshäiriöiden ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen sekä strategisen ja hallinnoivan mielenterveystyön, samoin kuin yhteiskunnallis-rakenteellisen ja psykiatris-lääketieteellisen mielenterveystyön muotoja on tunnistettavissa ikäihmisten mielenterveystyön ohjauksen ja kehittämistyön dokumenteissa. Tutkimuksessa tunnistetut uudet mielenterveystyön muodot rikastivat mielenterveystyön käsitteellistämistä ja mahdollistivat aineiston yksityiskohtaista tarkastelua. Strategisen ja hallinnoivan mielenterveystyön sekä mielenterveyden edistämisen muodot korostuvat aineistossa. Yhteiskunnallis-rakenteelliset mielenterveystyön muodot painottuvat psykiatris-lääketieteellisiä enemmän. Ohjauksen ja kehittämisen dokumenteissa näkyvät hallinnonalakohtaiset lähtökohdat: psykiatris-lääketieteellisen mielenterveystyön tyypit painottuvat terveydenhuollon dokumenteissa ja yhteiskunnallis-rakenteellisen mielenterveystyön tyypit sosiaalihuollon dokumenteissa. Ohjauksen dokumenteissa ikäihmisten mielenterveyshäiriöiden ehkäisyn tyyppi on vähiten edustettuna, mutta korostuu enemmän kehittämisen dokumenteissa. Kehittämisaineistossa spesifisti ikäihmisten mielenterveyshäiriön hoitoon viittaavia sisältöjä on niukasti. Aineiston tarkastelu yhteiskunnallis-rakenteellisen ja psykiatris-lääketieteellisen tulkintakehyksen kautta tuo esille haasteet ikäihmisten mielenterveystyön kansallisessa ohjauksessa: hallinnonalakohtaisista painotuksista johtuen hallintorajat ylittävää yhteistä näkyä kehittämisestä voi olla vaikea muodostaa. Keskeisenä johtopäätöksenä tutkimuksen tuloksista voi todeta, että ikäihmisten mielenterveystyön ohjaaminen ja kehittäminen suunnitelmallisesti edellyttää sekä psykiatris-lääketieteellisten että yhteiskunnallis-rakenteellisten mielenterveystyön muotojen tunnistamista mielenterveystyöksi. Suurin osa ikäihmisten mielenterveystyöstä kohdentuu yhteiskunnallis-rakenteelliseen mielenterveystyöhön, psykiatris-lääketieteellisen hoidollisen mielenterveystyön sisällöt ovat aliedustettuna. Keskeisintä on saada mielenterveystyön eri muodot integroitua palvelujärjestelmään niin, että oikean muotoista mielenterveystyötä olisi oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tällaista ikäihmisten mielenterveystyön ohjaamista, johtamista ja rakenteistamista laaja-alaisesti on tulosten perusteella aineistosta tunnistettavissa kuitenkin vain vähän.