Browsing by Author "Luoma, Elli"

Tässä maisteritutkielmassa luodaan katsaus julkiseen tilaan, julkisessa tilassa vaikuttaviin toimijoihin sekä julkisen tilan hallinnointiin Helsingin Kontulassa. Julkisia tiloja pidetään tärkeänä ja niiden hallinnointi, tai sen puute, voivat johtaa perusteellisesti urbaanin tilan laadun laskuun. Itäiseen Helsinkiin on suunniteltu mittavia uudistushankkeita seuraavien vuosikymmenien ajalle, jotta alueen vetovoimaisuus kasvaisi ja eriytymiskehitys ei syventyisi. Kontulan alue on yksi kaupunkiuudistuskohteista ja tuleva kaupunkiuudistus tulee vaikuttamaan alueen julkiseen tilaan huomattavasti. Tutkielman tavoite on paikantaa asiantuntijahaastatteluiden avulla, millaisena Kontulan alueen julkisten tilojen kunto nähdään tarkasteluhetkellä, millaisia toimijoita julkisessa tilassa vaikuttaa, sekä miten toimijoiden väliset suhteet vaikuttavat julkiseen tilaan, uudistushankkeisiin ja alueen tulevaisuuteen. Tämän perusteella pyritään muodostamaan kuva siitä, kuinka julkisen tilan hallinnoinnin vastuun painopisteet jakautuvat ja millaiset hallinnointimallit Kontulan julkisiin tiloihin vaikuttavat tarkasteluhetkellä. Tutkielman aineisto on kerätty kaupunkitutkimuksen, lähiöiden ja julkisen tilan asiantuntijoita haastattelemalla. Aineistoa on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii julkisen tilan hallinnoinnin teoria, jonka avulla kuvataan julkiseen tilaan vaikuttavaa kolmea toimijaa ja näiden toimijoiden muodostamia hallinnointimalleja. Tutkielmassa on myös tarkasteltu kapitalististen ja uusliberalistisen kaupunkien teorioita sekä teoriaa kaupungeista kasvukoneina. Kaupunkeja ei hallinnoida tyhjiössä ja julkiseen tilaan sekä sen toimijoihin vaikuttavat huomattavasti harjoitettu kaupunki- ja talouspolitiikka. Tutkimuksen valossa Kontulan julkisten tilojen kunto nähdään korjaushankkeiden tarpeessa olevaksi ja jopa rapistuneeksi. Kaupunkikehittämisen painopisteiden koettiin olevan aikaisemmin muualla Helsingissä. Tämän vuoksi Itä-Helsingin lähiöalueet ovat ennen jääneet katveeseen aluekehityksestä. Nyt painopisteessä on kuitenkin tapahtunut muutos ja näihin lähiöalueisiin on keskitetty enemmän resursseja. Kontulan julkiseen tilaan ja tilan hallinnointiin tunnistettiin vaikuttavan kaupungin, yksityisen sektorin, sekä yhteisön toimijoiden yhteisvaikutus. Kaupungin hallinnoinnin rooli julkiseen tilaan on asiantuntijoiden mukaan fasilitoiva sekä koordinoiva ja sen rooli vastuunkantajana nähtiin painavana. Kaupunki ei kuitenkaan toimi alueella yksin ja vastuun jakoa korostettiin. Kontulassa ongelmaksi on muodostunut yksityisen sektorin sijoittajien haluttomuus investoida alueeseen. Investointien puutteen vuoksi Kontulan julkisen tilan tulevaisuus näyttäytyy osittain epäselvänä. Tästä johtuva paikallisten näköalattomuus sekä pienyrittäjien resurssien puutteet koettiin julkiseen tilaan negatiivisesti vaikuttavana. Helsingissä tapahtunut painopisteen muutos kuvastaa pääoman liikkumista paikasta toiseen. Alueen tuottopotentiaali ja kasvun tavoittelu näyttäytyvät aluekehitystä eteenpäin vievänä voimana. Tämä, yksityisen sektorin painoarvon kasvu, sekä julkisen sektorin pyrkimys kompensoida aikaisempaa alikehitystä Itä-Helsingin julkisessa tilassa ilmentävät uusliberaaleille, sekä kapitalistisille kaupungeille tyypillistä politiikkaa. Kontulan tapauksessa hallinnointimallien tarkempi tarkastelu sekä toimivampien vaihtoehtojen löytäminen voisivat edesauttaa julkisen tilan uudistushankkeiden etenemisestä sekä tämänhetkisen rapistumisen ehkäisemistä.