Browsing by Author "Mäenpää, Marja"

Nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä merkittävä ongelma sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa. Sitä on käsitelty mm. hiljattain arabimaissa nähtyjen kansannousujen syynä. Tällaisessa yhteydessä nuorisotyöttömyyden nähdään johtuvan ylisuuresta nuorisoväestöstä, joka käsitetään helposti uhkana yhteiskunnalliselle vakaudelle. Tämän tutkielman lähtökohtana on osoittaa, että suuri nuorisoväestö voi olla mahdollisuus yhteiskunnalliselle kehitykselle, jos nuorten taloudellista potentiaalia osataan tukea oikein. Tutkimuksessa käsitellään, kuinka tätä potentiaalia voidaan tukea kehitysyhteistyöllä. Tutkimus on tehty tapaustutkimuksena nuorisotyöttömyyden käsittelystä Suomen kehitysyhteistyöstä. Tämä tapaus on valittu siitä syystä, että nuorisotyöttömyys on ollut viimeisen vuoden aikana esillä kehityspoliittisessa keskustelussa ja sen johdosta nuorten työllisyys on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi Suomen uusimmassa kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa. Tapauksen tausta-aineisto on kerätty kansainvälisten kehitysyhteistyöorganisaatioiden nuorisoa käsittelevistä raporteista ja tutkimuksista. Niistä on koottu sekä nuorisotyöttömyyttä selittäviä tekijöitä että mahdollisia malleja sen ratkaisuun. Keskeisin asia, joka tästä aineistosta ilmeni, on että nuorisotyöttömyyden ratkaisu vaatii interventioita sekä työvoiman tarjonta- että kysyntäpuolella. Tarjontapuolella on varmistettava työvoiman koulutus- ja taitotaso, joka vaatii investointeja laadukkaaseen koulutusjärjestelmään ja työelämävalmennukseen. Koulutuksen on tarjottava nuorille sekä yleissivistävää opetusta että käytännöllisiä elämäntaitoja, jotka auttavat menestymään työmarkkinoilla. Kysyntäpuolella on taattava toimivat työmarkkinat ja kasvua edistävä taloustilanne. Tässä kohdin ratkaisun on lähdettävä sellaisen institutionaalisen ympäristön edistämisestä, joka luo edellytyksiä yksityisen sektorin ja paikallisen elinkeinoelämän kehitykselle. Kasvuun on kuitenkin otettava köyhiä hyödyttävä näkökulma. Tämä tarkoittaa sellaisen kasvun edistämistä, joka on mahdollisimman laaja-alaista ja jolla on suurimmat vaikutukset köyhyyden vähentämiseen. Analyysi Suomen kehitysyhteistyöstä on tehty tarkastelemalla kehityspoliittisia linjauksia virallisista dokumenteista, etsimällä esimerkkejä nuorisotyöttömyyteen liittyvästä konkreettisesta toiminnasta sekä haastattelemalla kymmentä kehitysyhteistyön piirissä toimivaa asiantuntijaa. Analyysin tavoitteena on hahmottaa, kuinka hyvin Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö vastaa tausta-aineistosta esiin nostettuja nuorisotyöttömyyden ratkaisumalleja. Keskeinen löytö on, että suomalaisilla kehityspoliittisilla toimijoilla on paljon tietämystä ja nuorten työllistämiseen liittyvää toimintaa, mutta niitä ei ole yhdistetty tavalla, joka loisi kokonaisvaltaisen lähestymistavan nuorisotyöttömyyden ratkaisuun. Tutkimuksessa esitetään kehitysehdotus siitä, miten näitä toimijoita voitaisiin nuorisotyöllisyys -aiheisen klusteritoiminnan kautta kannustaa vaihtamaan tietoja, verkottumaan ja pohtimaan yhdessä mahdollisia toimintamalleja. Tutkimuksessa esitetään myös, kuinka nuorten työllistäminen saataisiin integroitua laajemmin kehitysyhteistyöhön ottamalla työllisyysvaikutukset paremmin huomioon hankesuunnittelussa ja arvioinnissa. Tällä tapaustutkimuksella kautta on pyritty osoittamaan, että keräämällä näkemyksiä eri sidosryhmien toimijoilta ja tutkimalla kuinka heidän lähestymistapansa voitaisiin sovittaa yhteen, on mahdollista kehittää kokonaisvaltaisempia strategioita erilaisten kehityshaasteiden käsittelyyn. Tämä on erityisen huomionarvoista nyt, kun kehitysyhteistyöhön on muuttuneen toimintaympäristön myötä tullut mukaan uusia toimijoita perinteisten (valtion ja kansalaisjärjestöjen) rinnalle. Yhteistyön kannustaminen parantaa kehitysyhteistyön vaikuttavuutta.