Browsing by Author "Mäkelä, Bruno"

Varhaiskasvatusalan työvoimapula on puhuttanut mediaa viime vuosien aikana; varhaiskasvatuskeskuksilla näyttää olevan vaikeuksia löytää kelpoisuusehdot täyttävää henkilöstä ja sitouttaa heitä pitkäaikaisin työsuhteisiin, mikä saattaa edelleen vaikeutua, kun varhaiskasvatuslain uudistus kiristää päiväkotihenkilöstön koulutusvaatimuksia. Aiemman tutkimuksen perusteella päiväkotihenkilöstön sujuva yhteistyö perustuu yhteisöllisyyteen, minkä tärkeinä tukipilareina ovat suotuisa työilmapiiri, yhteistyön vaaliminen ja työtovereiden välinen sosiaalinen tuki, mitä voi olla vaikea rakentaa tai ylläpitää jos henkilöstön jäsenet vaihtuvat jatkuvasti. Aiemmassa tutkimuksessa määräaikaistyöntekijöiden käytön on osoitettu heikentävän vakituisten työntekijöiden luottamusta työtovereihinsa, vähentävän altruismia sekä heikentävän heidän uskollisuuttaan organisaatioita kohtaan. On oletettu, että määräaikaistyöntekijät eivät ole työskentelyssään yhtä kunnianhimoisia kuin vakituiset työntekijät, mikä saattaa tarttua myös muihin työntekijöihin heikentäen koko henkilöstön yhteisöllisyyttä ja työntekijöiden välisiä suhteita. Vaihtuvuuden on puolestaan osoitettu lisäävän työntekijöiden työmäärää ja näin ollen stressiä, sekä heikentävän työntekijöiden välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota. Nämä seikat voivat heikentää työpaikalla koettua sosiaalista tukea, mikä edesauttaa työhyvinvointia ja toimii tärkeänä suojaavana tekijänä stressiä vastaan. Tämän tutkielman tavoitteena oli näin ollen tutkia määräaikaistyöntekijöiden osuuden ja henkilöstön vaihtuvuuden yhteyttä suomalaisten päiväkotien henkilöstöjen ryhmätyöskentelyn sujuvuuteen sosiaalisen tuen välittämänä. Aineistona käytettiin Folkhälsanin DAGIS-tutkimusprojektin aineistoa, johon on kerätty dataa 8 suomalaisesta kunnasta yhteensä 66 päiväkodista. Tutkielmassa käytettiin päiväkotien johtajien ja henkilöstöjen kyselyiden vastauksia. Pääanalyysimenetelminä käytettiin regressioanalyysejä, joilla tutkittiin tutkielman muuttujien välisiä yhteyksiä. Aineiston monitasoisuuden takia aineisto aggregoitiin eri tasoille ja pääanalyysit suoritettiin yksilö- työryhmä- ja päiväkotitasoilla. Tutkielman tulokset osoittivat, että vaihtuvuus oli hypoteesien oletusten mukaisesti negatiivisessa yhteydessä ryhmätyöskentelyn sujuvuuteen, ja tämä yhteys välittyi työtovereilta saadun sosiaalisen tuen kautta. Vaihtuvuus ei ollut yhteydessä esimieheltä saatuun tukeen, joka ei myöskään ollut yhteydessä ryhmätyöskentelyn sujuvuuteen. Määräaikaistyöntekijöiden osuus oli puolestaan hypoteesien oletusten vastaisesti positiivisessa yhteydessä ryhmätyöskentelyn sujuvuuteen. Löydetty yhteys ei kuitenkaan välittynyt sosiaalisten tukien kautta. Tutkielman päätteeksi pohditaan tutkielman heikkouksia ja vahvuuksia sekä tulosten merkitystä suomalaisen varhaiskasvatusalan kontekstissa.