Browsing by Author "Mäki, Mikko"

Islamilaisen demokratian käsite vaikuttaa ensi kuulemalta monella tavoin kiistanalaiselta. Nykyaikaisissa länsimaisissa yhteiskunnissa uskonnon ja demokratian käsitteen yhdistämistä ei pidetä sopivana, vaan demokratian käsite näyttäytyy ennen kaikkea sekulaarisena ja rationaalisena käsitteenä. Tutkielmassani teen erottelun mahdollisen uskonnollisen ja sekulaarisen demokratia-käsityksien välille. Tähän erotteluun päädyn yleismaailmallisen demokratian käsitteen avulla, joka mahdollistaa partikulaaristen demokratia-käsityksien muotoilemisen. Islamilaisen demokratian käsite pyrkii siis ensisijaisesti vastaamaan oletetun yleismaailmallisen demokratian käsitteen partikulaarisesta ja kulttuurisidonnaisesta sovellutuksesta islamilaisissa yhteiskunnissa. Tarkastellessani länsimaista sekulaarista demokratia-käsitystä samaistan tietyin varauksin, liberaalidemokraattisen näkemyksen demokratiasta sekulaariseen demokratia-käsitykseen. Tätä lähtökohtaa vasten tarkastelen uskonnollisen, islamilaisen demokratian käsitteen mahdollisuutta ja pätevyyttä. Islamilaisen demokratian käsite on tarkoitettu kuvaamaan demokratian käsitteen soveltamisen mahdollisuutta ja käyttöönottamista juuri islamilaisissa (ei-länsimaisissa ja ei-liberaaleissa) yhteiskunnissa. Tutkielman ensimmäisessä osassa tarkastelen islamilaisen demokratian käsitteen 'demokratian' osaa. Lähestyn demokratian käsitettä länsimaisen sekulaarisen demokratian käsitteen näkökulmasta siten, että tarkastelen aluksi liberaalidemokratian esimerkillisyyttä länsimaiselle katsantokannalle demokratiasta. Tämän jälkeen esittelen tätä vallitsevaa näkemystä vastaan esitettyä kritiikkiä ja tarkastelen löytyykö tästä kritiikistä mahdollisesti pohja erilaiselle demokratia-käsitykselle. Norberto Bobbio esittelee demokratian sisällöllisen ja formaalisen ulottuvuuden erottelun teoksessaan Democracy and Dictatorship. Tämä jaottelu on hyvin tärkeä mahdollisen islamilaisen demokratian käsitteen ja mahdollisen yleismaailmallisen demokratian käsitteen kannalta. Läpi tutkielmani palaan tähän erotteluun ja muotoilen Bobbion esittämän formaalisen ulottuvuuden demokratiasta yhteensopivaksi kulttuurispesifin islamilaisen viitekehyksen kanssa. Myös Chantal Mouffen tekemä jaottelu länsimaisen demokratia-käsitykseen vaikuttaneista kahdesta eri traditiosta on vaikuttanut tutkielmani näkemykseen erilaisten demokraattisten hallintotapojen muotoilemisen mahdollisuudesta. Tutkielman toisessa osassa tarkastelen minkälainen voisi olla se 'islamilaisen' osa, joka soveltuisi islamilaisen demokratian formaalisen ulottuvuuden muotoilijaksi. Yleisesti islamilaisen demokratian käsitteen muotoilemisessa tukeudun Fazlur Rahmanin Islam and Modernity -teoksessa esitettyyn ajatukseen kulttuurispesifisistä sovellutuksista länsimaisten yhteiskuntatieteiden saavutuksista. Lähestyn aluksi islamilaisen demokratian määritelmää John Rawlsin Kansojen oikeudessa muodosteleman 'kelvollisten ei-liberaalin kansojen' hallintotavan muotoilun avulla. Tarkastellessani lähemmin miten islamilaisen demokratian käsite tulisi muotoilla, ja miten sitä voitaisiin pätevästi pitää demokraattisena, tukeudun Ramin Jahanbegloon ja 'Abdolkarim Soroush'in teksteihin. Molempien kirjoituksissa pyritään ottamaan huomioon uskonnollisen yhteiskunnan hallintotavan erikoisvaatimukset, mutta silti samalla täyttämään yleismaailmallisen demokratian käsitteen vaatimukset. Tällöin vielä tarkemmin määrittelemättömien yleismaailmallisten ihmisoikeuksien noudattaminen yhteiskunnan hallintotavassa, nousee avainasemaan määriteltäessä erilaisten demokraattisen hallintotapojen demokraattisuutta.