Browsing by Author "Mäkilä, Katariina"

Tutkielmassa tarkastelen, miten Suomen sotilaallinen liittoutuminen ja valtiollisen Venäjä-suhteen murros ovat mahdollisesti vaikuttaneet Suomi-kuvan muutokseen Venäjällä. Näkökulma rajautuu Venäjän mediassa esiintyneisiin strategisiin narratiiveihin Suomen virallisen Nato-prosessin alussa ja sitä edeltäneeseen ulkopoliittiseen keskusteluun Naton laajentumisesta. Tutkimuskysymykseni on, millaisia narratiiveja Suomesta rakennetaan venäläismedian Nato-jäsenyysaiheisessa uutisoinnissa Nato-keväänä 2022. Tutkimuskohteenani on Venäjän venäjänkielinen informaatiopsykologinen vaikuttaminen, joka suuntautuu venäläismedian kautta sekä venäjänkieliseen yleisöön että läntisiin toimijoihin. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu strategisten narratiivien tutkimukseen ja pääkäsitteisiin informaatiosodankäynti, vihamielinen informaatiovaikuttaminen ja strateginen narratiivi. Vihamielistä informaatiovaikuttamista tarkastellaan informaatiosodankäynnin venäläisen tutkimusperinteen pohjalta. Lisäksi tutkielma käsittelee Venäjän mediapolitiikan ja mediakulutuksen muutosta sekä kyselytutkimuksissa heikentynyttä Suomi-kuvaa Venäjällä. Aineistona käytän Integrum-tietokannasta hankittua venäjänkielistä uutisaineistoa. Tarkasteltaviksi uutistoimijoiksi on valittu Venäjän suurin valtio-omisteinen tietotoimisto TASS, valtio-omisteinen hallituksen äänenkannattaja Rossijskaja Gazeta ja yksityisomisteinen talouslehti Kommersant. Tutkimusaineisto on rajattu aikavälille 1.12.2021–30.6.2022, ja se käsittää 77 Nato-aiheista uutistekstiä, joiden yhteydessä mainitaan Suomi ja joissa siteerataan Venäjän valtionjohtoa. Tarkastelen aineistoa laadullisesti ulkopolitiikan narratiivianalyysin (Oppermann & Spencer 2023) keinoin. Analyysissä olen tunnistanut kuusi päänarratiivia ja 11 alanarratiivia. Venäjän strategisissa Suomi-narratiiveissa Suomen omaa toimintaa luonnehditaan heikon, Nato-painostuksen alla taipuvan poliittisen eliitin ja sotilaspoliittisen päätöksenteon epädemokraattisuuden kautta. Muilta osin narratiivit keskittyvät Suomeen kohdistuvaan toimintaan toisaalta läntisen painostuksen ja katteettomien lupausten, toisaalta Venäjän uhkausten ja ohjailevien vetoomusten muodossa. Jatkotutkimuksessa voidaan syventää ymmärrystä Suomi-kuvan nopean heikentymisen muutosajureista. Lisäksi Suomen narratiivisen aseman ja venäläisvaikuttamisen viitekehyksen tarkentaminen on tärkeää venäläisen informaatiosodankäynnin mutta myös suomalaisen informaatiopuolustuksen ja informaatiosodankäynnin tutkimuksen kannalta.