Browsing by Author "Maijala, Matilda"

Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten kansanedustajien eduskunnan täysistuntopuheenvuoroissaan tekemiä viittauksia ja vertauksia muihin Pohjoismaihin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä aiheita ja teemoja koskien Suomen tilannetta verrataan muiden Pohjoismaiden tilanteisiin tai tehtyihin päätöksiin. Tutkimus asettuu osaksi Pohjoismaiden sekä kylmän sodan päättymisen historiaa. Tutkimus nojaa vahvasti siihen, että Pohjoismaat ovat olleet kautta historian Suomelle luonnollinen vertailukohde yhteisen historia sekä samankaltaisen poliittisen, maantieteellisen, taloudellisen ja sosiaalisen aseman takia. Etenkin Ruotsi on nähty Suomessa usein isovelimäisenä roolimallina, jonka tekemisiä ja päätöksiä Suomessa on seurattu tiiviisti. Tutkimuksessa tarkasteltava ajankohta on alkuvuosi 1992, jolloin Suomi oli uudenlaisen tilanteen edessä Neuvostoliiton hajottua loppuvuonna 1991 ja Euroopan integraatiokehityksen kiihtyessä samalla. Kylmän sodan päätyttyä Suomella oli ensikertaa mahdollisuus tehdä muitakin kuin vahvasti puolueettomuuspolitiikkaan nojaavia ulkopoliittisia päätöksiä ja päästä mukaan kehittyvään ja tiivistyvään Eurooppaan. Tutkimuksessa käytettävä aineisto on luonnollisesti eduskunnan täysistuntopöytäkirjat 1–26 vuoden 1992 valtiopäiviltä. Metodina tässä tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysia sekä aineistolähtöistä laadullista analyysia. Tutkimuksen keskeiseksi tulokseksi voidaan määritellä se, että ylivoimaisesti eniten viittauksia ja vertauksia muihin Pohjoismaihin tehtiin EY-jäsenyyteen liittyen. Pienemmissä määrin myös muun muassa talous, työllisyys ja työttömyys sekä maatalous herättivät keskustelussa viittauksia Pohjoismaihin. Toinen merkittävä tulos on se, että eniten viittauksia tehtiin Ruotsiin, mutta viittauksia oli muihinkin Pohjoismaihin sekä yleisesti Pohjoismaihin. Johtopäätöksenä tutkimuksessa esitetään, että yleinen kansainvälinen tilanne ja Suomen vapautuminen puolueettomuuspolitiikastaan osaltaan vaikuttivat siihen, että suosituin aihe verrata muihin Pohjoismaihin oli EY-jäsenyyttä koskevat aihealueet. Tästä voidaan myös päätellä, että suomalaiset kansanedustajat ovat nähneet muiden Pohjoismaiden arviot ja kokemukset merkityksellisiksi ja tärkeiksi ottaa huomioon isossa ja tärkeässä poliittisessa päätöksessä koskien EY-jäsenyyttä. Lisäksi se, että Ruotsiin viitattiin kaikista Pohjoismaista ylivoimaisesti eniten, vahvistaa ajatusta siitä, että Ruotsi on Suomelle erittäin tärkeä verrokkimaa, jonka päätöksiä seurataan Suomessa tarkasti ja usein myös mallia ottaen.