Browsing by Author "Muinonen, Pauliina Enni Ursula"

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään itsekontrollin yhteyttä nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Hyvän itsekontrollin omaavilla henkilöillä on taipumus käyttäytyä suunnitelmallisesti välttäen impulsiivista käyttäytymistä. Vaikka itsekontrollin yhteys terveyteen on hyvin todennettu, mekanismia tämän yhteyden takana ei vielä täysin tunneta. Tässä tutkimuksessa itsekontrolli-piirteen oletetaan välittyvän fyysiseen aktiivisuuteen sosiaalisten kognitioiden kautta. Sosiaalisten kognitioiden teoreettiseksi malliksi on tutkielmassa valittu Ajzenin ja Fishbeinin suunnitellun toiminnan teoria. Näin ollen tulosodotusten, käyttäytymisen havaitun kontrollin, koetun sosiaalisen paineen ja liikunta-aikomuksen oletetaan välittävän itsekontrollin yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen. Itsekontrollin oletetaan puolestaan vahvistavan liikunta-aikomuksen ja fyysisen aktiivisuuden suhdetta. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella kahdessa osassa toisen asteen oppilaitoksista keväällä 2013. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ensin Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla, jonka jälkeen selvitettiin hierarkkisella regressioanalyysillä itsekontrollin ja suunnitellun toiminnan teorian muuttujien selitysosuuksia fyysisestä aktiivisuudesta. Itsekontrollin ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä medioiville muuttujille tehtiin Sobelin testi, jonka avulla tutkittiin, välittävätkö tulosodotukset, käyttäytymisen havaittu kontrolli, koettu sosiaalinen paine ja liikunta-aikomus itsekontrollin yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen. Itsekontrolli oli yhteydessä nuorten fyysiseen aktiivisuuteen ja yhteys oli osittain välittynyt sosiaalisten kognitioiden kautta. Suunnitellun toiminnan teorian muuttujat lukuun ottamatta injunktiivista normia olivat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Mediaatio-hypoteesi sai vahvistusta, kun liikunta-aikomus, käyttäytymisen havaittu kontrolli, tulosodotukset ja deskriptiivinen normi välittivät osittain itsekontrollin yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen. Aikomuksen ja liikunnan välinen suhde oli puolestaan samanlainen riippumatta itsekontrollin voimakkuudesta. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että itsekontrollin yhdistäminen sosio-kognitiiviseen malliin tuo lisätietoa siitä, millä tavoin itsekontrolli on yhteydessä nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Interventioiden suunnittelussa voitaisiin ottaa aikaisempaa enemmän huomioon persoonallisuuden vaikutus siihen, mitkä sosiaalisesti jaetut uskomukset ovat kenenkin elämän kannalta keskeisiä ja kuinka helppoa tai vaikeaa niihin on kunkin kohdalla vaikuttaa. Tutkielma on osa Helsingin yliopiston Suomalaisten keskiasteen opiskelijoiden liikunta ja elämäntavat (SOLE) -hanketta. Aineisto perustuu keväällä 2013 kerättyyn SOLE- kyselyyn, jossa kartoitettiin 17−19-vuotiaiden ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavia psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Tutkielman keskeiset lähteet: Tangney, Baumeister & Boone, 2004; Ajzen, 1991; Armitage & Conner, 2001; McEachan, Conner , Taylor & Lawton, 2011; De Ridder, Lensvelt-Mulders, Finkenauer, Stok & Baumeister, 2012; McEachan, Sutton & Myers, 2010; Rhodes, 2006; Rhodes & Courneya, 2003