Browsing by Author "Mukkulainen, Marianna"

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan korkofutuureista laskettujen rahapolitiikkashokkien vaikutuksia bruttokansantuotteeseen, brutto yksityisiin kotimaisiin investointeihin, kuluttajahintaindeksiin sekä yksityisiin kulutusmenoihin. Tutkimuksessa keskitytään Yhdysvaltain finanssimarkkinoihin. Tässä tutkimuksessa syvennytään futuurijohdannaisiin, jotka ovat lyhytaikaisia korkofutuureja.  Fed funds -futuurit ovat korkofutuurit, joita voidaan käyttää ennustamisen työkaluna. Fed funds -futuureilla myös suojaudutaan ja hyödynnetään lyhytaikaisia korkoriskejä, sekä nämä futuurit kuvaavat Fedin tulevaisuuden rahapolitiikan kurssien käyttäytymistä. Fedin koron muutoksien todennäköisyyttä markkinoilla voidaan estimoida käyttämällä fed funds -futuureita. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan fed funds -futuureja, tavoitekoron muutoksen ja koron aikarakenteiden mallia sekä paikallisten projektioiden menetelmää. Korkofutuureilla suojaudutaan korkoriskeiltä. Fed funds -futuureilla voi suojautua odottamattomilta muutoksilta lyhytaikaisissa koroissa. Näiden futuureiden avulla treidaajat pystyvät keinotella suhteessa korkojen muutoksiin sekä Fed toimintoihin. Tutkimuksessa käytetään Keaslerin ja Goffin (2007) fed funds -koron määrittelyä. Futuureiden hinnoittelu määrittyy sopimuksen erääntymiskuukauden mukaan. Rahapolitiikkashokkeja lasketaan käyttämällä Gospodinovin ja Jamalin (2015) menetelmää. Tutkimuksessa tarkastellaan Balduzzin ym. (1997) tavoitekoron muutoksen ja koron aikarakenteiden mallia, joka tarkastelee lyhytaikaisten fed funds -korkojen vaikutusta korkojen aikarakenteisiin. Inflaatio-odotuksella ja lyhytaikasilla likviditeetin vaikutuksilla voi vaikuttaa korkoon rahapolitiikassa. Tavoitekorkojen muutoksien odotukset vaikuttavat lyhytaikaisten fed funds -korkojen ja yli yön fed funds -koron kurssieroihin. Empiirisessä tutkimuksessa käytetään Jordan (2004) paikallista projektioiden menetelmää. Hän puolestaan tutki, miten paikallisilla projektioilla saadaan rahapolitiikkashokille impulssivasteen estimointia ja päättelyä. Jordan (2004) tutkimuksessa korkokannan estimointi tapahtuu paikallisella projektioilla sen jokaisessa periodissa. Rahapolitiikkashokkien aineisto koostuu fed funds -koroista ja 30 päivän fed funds -futuureista. Aineiston aikaväli on 31.3.1989 - 30.6.2016. Selitettävien muuttujien aineisto koostuu bruttokansantuotteesta, brutto yksityisistä kotimaisista investoinneista, kuluttajahintaindeksistä ja yksityisistä kulutusmenoista. Tämän aineiston aikaväli on 1.1.1989 - 1.7.2016. Näiden aineistojen frekvenssi on kvartaali. Rahapolitiikkashokin ja bruttokansantuotteen logaritmisia differenssejä kerrottuna sadalla on välillä positiivinen vaikutus, mutta tilastollinen merkitsevyys on matala. Bruttokansantuotteen logaritmisten differenssien kerrottuna sadalla regression impulssivasteista rahapolitiikkashokeille huomataan, että fed funds -laskettujen rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen. Rahapolitiikkashokeilla ja brutto yksityisten kotimaisten investointien välillä on positiivinen vaikutus. Brutto yksityisten kotimaisten investointien differenssien kerrottuna sadalla regression impulssivasteista rahapolitiikkashokeille huomataan, että myös rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus brutto yksityisiin kotimaisiin investointeihin.  Rahapolitiikkashokilla on positiivinen vaikutus kuluttajahintaindeksiin, mutta tilastollinen merkitsevyys on matala. Vain edellisen puolen vuoden fed funds -laskettujen rahapolitiikkashokeilla on positiivinen vaikutus kuluttajahintaindeksiin. Rahapolitiikkashokeilla ja yksityisten kulutusmenojen välillä ei ole tilastollista merkitsevyyttä. Vain edellisen neljän vuoden ja kolmen kvartaalin rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus yksityisiin kulutusmenoihin. Koska tilastollinen merkitsevyys on vain melkein viiden vuoden rahapolitiikkashokki, rahapolitiikkashokkien ja yksityisten kulutusmenojen välillä on tilastollisesti matala merkitsevyys. Vain brutto yksityisillä kotimaisilla investoinneilla on tilastollisesti merkitsevä vaikutus rahapolitiikkashokkeihin. Muiden muuttujilla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta rahapolitiikkashokkeihin.