Browsing by Author "Mustonen, Milja"

Tutkielmassa tarkastellaan työmarkkinakeskusjärjestöjen antamia merkityksenantoja sukupuolten palkkaerolle. Merkityksenantoja lähestytään tarkastelemalla Sanna Marinin hallituksen aikana valmisteltua palkka- avoimuusuudistusta, jonka kolmikantaisessa valmistelutyöryhmässä mukana olivat myös tutkielmassa tutkittavat työmarkkinakeskusjärjestöt – EK, SAK, STTK ja Akava. Palkka-avoimuusuudistuksella haluttiin tarttua perusteettomiin palkkaeroihin ja varmistaa samapalkkaisuuden toteutuminen, mutta uudistus kaatui ennen eduskuntakäsittelyä hallituspuolueiden erimielisyyksiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten työmarkkinakeskusjärjestöt ovat kehystäneet sukupuolten palkkaeron tämän politiikkaprosessin aikana. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten järjestöt käyttävät näitä kehystyksiä keinona palkka-avoimuuslainsäädännön edistämiseksi tai sen voimaantulon estämiseksi. Aiemman tutkimuksen mukaan kolmikantatoimijat voivat käyttää erilaisia diskursiivisia keinoja tasa-arvouudistusten estämiseksi, laimentamiseksi tai hidastamiseksi. Tämän havainnoimiseksi tutkielmassa hyödynnetään päätösten tekemättä jättämisen teoriaa, joka auttaa analysoimaan hienovaraista vallankäyttöä, jolla politiikan agendalle pääsevien aiheiden sisältöä ja laajuutta yritetään diskursiivisesti rajoittaa. Tutkielman aineisto koostuu työmarkkinakeskusjärjestöjen antamista lausunnoista palkka-avoimuuslakiehdotukselle sekä 111:sta palkka-avoimuuteen ja sukupuolten palkkaeroon liittyvästä verkkosivutekstistä, jotka ovat julkaistu vuosien 2018–2023 aikana järjestöjen omilla verkkosivuilla. Aineistossa esiintyviä merkityksenantoja analysoidaan hyödyntäen kriittistä kehysanalyysia sekä policy-konstruktivistista ”What is the Problem Represented to be?” -lähestymistapaa. Tutkielman analyysissa eroavaisuuksia löydetään erityisesti työnantajapuolen ja palkansaajajärjestöjen kehystystapojen välillä. EK kehystää sukupuolten palkkaeron joko saman työn sisällä esiintyväksi ilmiöksi tai vaihtoehtoisesti työmarkkinoiden segregaatiosta ja perhevapaajärjestelmästä johtuvaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Tutkielman analyysiosiossa osoitetaan, kuinka nämä kehystykset toimivat EK:lle keinona puhua sukupuolten palkkaero-ongelmaa pois. Tutkielmassa havaitaan myös, että erityisesti EK käyttää päätösten tekemättä jättämisen taktiikoita, kuten ongelman supistamista, viivyttelyä ja vastustajan delegitimointia diskursiivisina keinoina estää palkka-avoimuuslain voimaantulo. Palkansaajajärjestöjen kehykset puolestaan ovat keskenään pääosin yhteneväisiä. Kaikki palkansaajajärjestöt kehystävät sukupuolten palkkaeron samanarvoisten töiden välillä esiintyväksi ilmiöksi, jonka ympärille rakentuu kolme ongelmakehystä – hitaan etenemisen kehys, palkkaeron historiallisuuden kehys sekä nykyjärjestelmän riittämättömyyden kehys. Analyysissa osoitetaan, kuinka järjestöt käyttävät näitä ongelmakehyksiä diskursiivisena keinona palkka- avoimuuslain edistämiseksi. Palkansaajajärjestöjen kehysten kesken esiintyy nyanssieroja siinä, kenen ongelmana palkkaero nähdään ja miten palkka-avoimuus tulisi toteuttaa. Tutkielman tulokset osoittavat, että sukupuolten palkkaero on kolmikantatoimijoiden kesken kiistelty käsite. Tulokset osoittavat myös, että palkka-avoimuus on kiistanalainen poliittinen avainkysymys, joka tekee päätösten tekemättä jättämisestä näkyvämpää ja mahdollistaa siten myös kolmikannassa tapahtuvan implisiittisemmän vallankäytön tarkastelun.