Browsing by Author "Närhi, Joel"

Suomessa maahanmuutto on kasvanut viime vuosikymmeninä, ja maahanmuuttajat kohtaavat huomattavasti syrjintää. Yksi tapa parantaa ryhmän asemaa on kollektiivinen toiminta ryhmän hyväksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan identiteettien, syrjinnän ja kollektiivisen toiminnan välisiä suhteita. Identiteetit ja syrjintä vaikuttavat ihmisten halukkuuteen parantaa oman sisäryhmän asemaa kollektiivisen toiminnan avulla. Etninen ja kansallinen identiteetti ovat yhteydessä kollektiiviseen toimintaan sekä itsenäisesti että yhdysvaikutusten kautta. Syrjinnän oletetaan vaikuttavan identiteettien yhteyksiin kollektiiiviseen toimintaan ja sillä oletetaan olevan itsenäinen yhteys kollektiiviseen toimintaan. Tässä tukimuksessa tarkastellaan myös etnisen identiteetin ja kansallisen identiteetin muodostaman kaksoisidentiteetin vaikutusta kollektiiviseen toimintaan, sekä syrjinnän vaikutusta tähän yhteyteen. Tässä tutkimuksessa selvitetään identiteettien, syrjinnän ja kollektiivisen toiminnan suhteita venäjänkielisten maahanmuuuttajien joukossa Suomessa. Tämän tutkimuksen aineistona on 317 MIRIPS-FI kyselyn vastaajaa, jotka ovat kaikki syntyneet joko Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa, ja muuttaneet Suomeen ennen vuotta 2008. Vastaajista 228 (76,3%) oli naisia ja 71 (23,7%) miehiä. Keski-ikä oli 45,1 vuotta. Tutkimuksen teoreettinen tausta on sosiaalisen identiteetin lähestymistavassa. Sosiaalisen identiteetin teoria sekä itsensä kategorisoinnin teoria tarjoavat lähtökohdan identiteettien ja kollektiivisen toiminnan suhteen analyysille. Politisoitunut kollektiivinen toiminta on toinen tapa käsitellä identiteettien ja kollektiivisen toiminnan suhdetta, ja syrjintää tähän suhteeseen vaikuttavana tekijänä. Näistä teorioista johdetaan hypoteesit identiteettien ja syrjinnän vaikutuksista kollektiiviseen toimintaan. Tutkimuksen tulosten mukaan etninen identiteetti ja havaittu syrjintä ovat yhteydessä halukkuuteen toimia kollektiivisesti oman sisäryhmän aseman parantamiseksi. Syrjinnän vaikutusta erillisesti etnisen ja kansallisen identiteetin, sekä kollektiivisen toiminnan välisiin yhteyksiin ei aiemmin ole juuri tarkasteltu. Etnisen identiteetin ja kollektiivisen toiminnan yhteyteen kuitenkin saattaa vaikuttaa kansallinen identiteetti. Syrjintä puolestaan moderoi kansallisen identiteetin yhteyttä kollektiiviseen toimintaan. Tutkimuksen lopuksi pohditaan aineiston ja menetelmien rajoitteita, jotka osaltaan saattavat vaikuttaa siihen, että useita hypotetisoiduista yhteyksistä ei havaittu tässä aineistossa. Vähemmistöjen kollektiivinen toiminta voidaan monien mielestä nähdä yhteiskunnan vakautta uhkaavana tekijänä, mutta tutkimuksen lopussa käsitellään myös näkökulmia, joiden mukaan vähemmistöjen toiminnassa ei ole mitään ongelmallista. Jatkotutkimuksen aiheina ainakin on tarpeellista selvittää enemmän syrjinnän vaikutusta identiteettien yhteyksiin kollektiiviseen toimintaan. Lisäksi on epäselvää, miten kaksoisidentiteetti tulisi operationalisoida. Tässä tutkimuksessa käytetyistä lähteistä keskeisimmät ovat seuraavat: Simon, B. & Klandermans, B. (2001). Politicized Collective Identity: A Social Psychological Analysis. American Psychologist, 56, 319–331. Tajfel, H. & Turner, J. (1979). An Integrative Theory of Intergroup Conflict. Teoksessa W. G. Austin & S. Worchel (toim.), The Social Psychology of Intergroup Relations (s. 33–47.). Monterey: Brooks/Cole. Turner, J. (1987). A self-categorization theory. Teoksessa J. Turner, M. Hogg, P. Oakes, S. Reicher & Turner, J. C., Hogg, M. A., Oakes, P. J., Reicher, S. D. & Wetherell, M. S. (1987). Rediscovering the Social Group: A Self-Categorization Theory. Oxford: Blackwell.