Browsing by Author "Naskali, Kaisa Leena"

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan australialaisten, altruististen sijaissynnyttäjien ja aiottujen äitien välille syntyvää läheistä suhdetta keinona naturalisoida ja normalisoida sijaissynnytyksen kautta tapahtuva lisääntyminen. Tutkielmassa pohditaan myös sitä, kuinka sijaissynnytysjärjestelyissä toimijat osittain ristiriitaisesti vastustavat normatiivista, biologisesti rajattua näkemystä sukulaisuudesta ja (ydin)perheestä samalla tavoitellen normatiivista, 'geneettistä vanhemmuutta'. Tutkielma paikantuu sukulaisuutta tarkastelevan antropologian kentälle. Tärkeitä teemoja antropologisessa sukulaisuuskeskustelussa ovat luonnon ja kulttuurin tai biologisen ja sosiaalisen välille muodostettu tai muodostunut eronteko. Tarkastelen luonnollisen ja sosiaalisen määritelmiä erityisesti äidinvaistoihin liittyvien käsitysten valossa. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä kahdeksasta teemahaastattelusta ja Facebookissa sijaissynnytystä käsittelevällä australialaisella foorumilla käytyjen keskustelujen seuraamisesta. Aineistona on hyödynnetty myös lehtiartikkeleita ja avoimia blogeja. Haastattelut suoritettiin Australiassa. Haastateltavista kolme oli sijaissynnyttäjiä, neljä aiottuja äitejä ja yksi sijaissynnytystä tukevan järjestön, Surrogacy Australian, puheenjohtaja. Aineiston keruussa on pyritty toteuttamaan Sherry Ortnerin kuvaamaa etnografista otetta, jossa tutkija sitoutuu mahdollisimman tiheän eli rikkaan, monivivahteisen ja yksityiskohtaisen aineiston hankintaan. Tutkielman keskeisimmät johtopäätökset liittyvät altruistisen sijaissynnyttäjän ja aiotun äidin välille muodostuvan suhteen luonteeseen ja merkitykseen. Tutkielmassa suhde tulkitaan keinona normalisoida ja naturaliosoida sijaissynnytyksen kautta tapahtuva lisääntyminen. Tutkielman aineisto antaa viitteitä siitä, että australialaiset, altruistiset sijaissynnyttäjät ja aiotut äidit tekevät tästä varsin epänormatiivisesta lisääntymisen tavasta moraalisesti hyväksyttyä puhumalla keskinäisestä suhteestaan sukulaisuuden termein. Vastakohtana näyttäytyy Australian ulkopuolella tapahtuva, kapitalistinen, kaupallinen, sopimuksenvarainen ja väliaikainen sijaissynnytysjärjestely. Lisäksi tutkielmassa pohditaan sitä, kuinka sijaissynnyttäjän ja aiotun äidin välille muodostuva suhde toisaalta kyseenalaistaa normatiivisen, biogenetiikkaan tukeutuvan sukulaisuuskäsityksen, mutta toisaalta toimijat tavoittelevat usein geneettistä vanhemmuutta ja perhettä, jossa on 'ainakin kaksi lasta' eli he toimivat kulttuuristen ideaalien ja normien mukaisesti. Siispä sijaissynnytystä voidaan tarkastella ilmiönä, joka asettaa toimijat kulttuuristen, kyseenalaistamattomien, sukulaisuutta, perhettä ja vanhemmuutta koskevien arvojensa kanssa vastakkain. Tämä tutkielma osoittaa, että länsimainen käsitys sukulaisuudesta biogeneettisenä siteenä on vahvasti läsnä niin australialaisten sijaissynnyttäjien kuin aiottujen vanhempien puheessa, mutta myös vastakkainen diskurssi, joka korostaa hoivaa ja huolenpitoa sukulaisuuden määrittelyssä, tunnustetaan.