Browsing by Author "Nettamo, Samuriina"

Koulutustaso ja osa koulutusaloistakin periytyvät Suomessa suhteellisen voimakkaasti ilmaisesta koulutuksesta huolimatta. Tutkielman tavoitteena on laadullisin menetelmien luoda ymmärrystä ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden mekanismeista sekä hahmottaa mahdollisuuksien tasa-arvoa tukevia tekijöitä. Tutkielma luo kuvaa sellaisista elämäntapahtumista ja kokemuksista, joiden seurauksena ei-akateemisten perheiden lapset ovat päätyneet opiskelemaan yliopistossa. Tarkastelun kohteena ovat myös sellaiset tekijät, jotka kohderyhmä on kokenut vaikeuttavan yliopisto-opintojen toteutumista. Aineiston työlle muodostavat 282 vastausta tutkielmaa varten luotuun verkkokyselyyn. Tutkielmassa hyödynnetään elämänkulun merkittäviin tapahtumiin keskittyvää teoreettista viitekehystä. Teoreettiseen viitekehykseen perustuen työssä luodaan uusi käsite, ”mahdollisuuskokemukset”. Käsitteellä viitataan työssä sellaisiin elämänkululle merkityksellisiin hetkiin, ajanjaksoihin ja tapahtumakulkuihin, joissa kehittyy kokemus mahdollisuudesta opiskella yliopistossa. Analyysissä hyödynnetään narratiivista tutkimusotetta. Aineiston vastauksia tarkastellaan juonellisia tapahtumakulkuja sisältävinä tarinoina. Analyysi osoittaa, että aineiston kertomusten sisältämät elämäntapahtumat jäsentyvät neljään luokkaan niille tyypillisten ajallisten piirteiden ja mahdollisuuskokemusten kehittymiseen keskeisesti vaikuttaneiden tekijöiden perusteella. Nämä luokat voidaan sijoittaa tapahtumien ajallista luonnetta kuvaavalle janalle, jonka toisessa ääripäässä korostuu yksittäinen hetki ja toisessa ääripäässä jatkuvuus. Luokkien nimet – tapaus, reflektio, henkilöt ja minäarviot – kuvastavat mahdollisuuskokemusten kehittymiseen keskeisesti vaikuttaneita tekijöitä. Analyysi osoittaa, miten niin yksittäiset sattumanvaraisetkin hetket, kuin pidemmällä aikavälillä kumuloituvat tapahtumasarjat, muokkaavat koulutuspolkua. Aineiston kertomusten voidaan nähdä karkeasti jakautuvan kahteen ryhmään koulutuspolkujen johdonmukaisuuden perusteella. Toisessa ryhmässä akateeminen koulutuspolku on näyttäytynyt luontevana tai itsestään selvänä päämääränä usein jo lapsuudesta. Tämän ryhmän kertomuksissa korostuvat yliopisto-opintojen toteutumista tukevat resurssit: vanhempien tuki, oppimisille myönteinen kulttuurinen pääoma, sosiaaliset verkostot, kannustava ja innostava oppimisympäristö koulussa, myönteiset arviot itsestä oppijana sekä asuinalue pedagogisine eetoksineen elinympäristön luojana. Toisissa kertomuksissa yliopisto-opinnot ovat toteutuneet usein erilaisten työ- ja opiskelukokeilujen sekä sattumien myötä. Keskeisimmät tekijät, jotka olivat vaikeuttaneet yliopisto-opintojen näkemistä varteenotettavana vaihtoehtona, olivat kielteiset mielikuvat itsestä oppijana, vanhempien vähäinen tuki, kodin ammattikoulutusta arvostava ilmapiiri ja akateemisen maailman vieraus. Aineisto tuo esille, miten toisaalta yksilön toimijuus sekä toisaalta elinympäristön ehdot ohjaavat koulutuspolun muodostumista.