Browsing by Author "Neuvonen, Tanja"

Tavoitteena on kuvata nuorten osallisuutta nuorisotyön kentällä. Nuorisotyössä nuorten osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus on usein toiminnan tavoitteena ja nuorisotyön ammattilaiset ovat myös huolissaan nuorten riittävän osallisuuden toteutumisesta. Tämän vuoksi järjestöillä on hyvin monipuolisesti tarjolla osallisuutta edistävää toimintaa ja osallisuuden ammattilaiset on mahdollista myös kutsua esimerkiksi kouluihin pitämään työpajoja. Näiden työpajojen tavoitteena on lisätä nuorten osallisuuden toteutumista. Nuorten aito osallisuus ei kuitenkaan aina toteudu, koska aikuiset pyrkivät omasta ammatillisesta positiostaan myös rajoittamaan nuorten osallisuuspyrkimyksiä. Tämä rajoittaminen voi olla tietoista tai tiedostamatonta. Rajoittaminen on tietoista, kun nuorten katsotaan tarvitsevan toiminnassaan aikuisten ohjausta. Rajoittaminen saa aikaan sen, että nuorten täysivaltainen mahdollisuus osallisuuteen ei toteudu. Nuorten osallisuuden toteutumista voidaan tarkastella Foucaultin vallananalyysin valossa. Osallisuuden edistämisen toteutumiseen liittyy valtasuhteita; mitkä tahot pyrkivät vaikuttamaan osallisuuden toteutumiseen ja ketkä ovat edistämistoimenpiteiden kohteena. Tässä tutkielmassa päähuomio on nuorisotyön ammattilaisten toimissa edistää nuorten osallisuutta, jolloin aikuinen on valtapositiossa suhteessa nuoreen. Tämän lisäksi mielenkiinnonkohteena on näkemys nuorten vastatoimenpiteistä aikuisten harjoittamaan hallintaan arjen vastarintana, joka näyttäytyy nuorten reaktiona ammattilaisten osalllisuustoimia kohtaan. Tällöin nuoret osoittavat aktiivista toimijuutta ja kapinaa ammattilaisten näkemyksiä kohtaan. Nuoret eivät ole vain passiivisesti osallisuutta edistävien toimien kohteena, vaan he monin keinoin ilmaisevat mielipiteensä ja pyrkivät myös vaikuttamaan toiminnan sisältöön. Aineistona on kvalitatiivinen aineisto, mikä koostuu useammasta osasta. Aineisto koostuu pääkaupunkiseudulla toimivan järjestön järjestämien nuorten osallisuutta edistävien työpajojen aikana kerätystä etnografisesta havainnointiaineistosta, työpajojen aikana kootusta ennakko- ja palautekyselystä sekä asiantuntijahaastatteluista. Aineiston avulla pyrkimyksenä on tuoda esille, millaista osallisuutta edistävää toimintaa järjestöt järjestävät, millaisia osallisuuden paikkoja tällaisessa toiminnassa nuorille mahdollistuu ja kuinka nuoret itse kokevat mahdollisuutensa aktiivisina toimijoina tällaisessa toiminnassa. Tulokset haastavat järjestöjen mahdollisuuden aidosti osallistavaan toimintaan. Usein hyvää tarkoittavat nuorisotyön ammattilaiset pyrkivät aidosti edistämään nuorten osallisuutta, mutta käytännössä nuorten osallisuusmahdollisuudet ovat rajalliset ja ammattilaiset rajoittavat osallisuuden toteutumista monin tavoin. Usein kyseessä on resurssikysymykset, jolloin nuorilla ei ole mahdollisuutta osallistua toiminnan suunnitteluun. Tällöin toiminnan sisältö määräytyy ammattilaisten oletuksista nuorten tarpeita kohtaan. Toisaalta nuoret myös tarvitsevat toiminnassaan aikuisten ohjausta, koska he eivät pysty täysin itseohjautuvaan toimintaan. Tärkeää onkin toiminnan läpinäkyvyys sen suhteen, mitä osallisuuden edistämisellä tavoitellaan ja kuinka suuri rooli nuorilla on tässä toiminnassa. Nuoret eivät myöskään passiivisesti vain tyydy aikuisten heille tarjoamaan toimintaa, vaan pyrkivät omalla arjen vastarinnallaan osoittamaan toiminnan epätyydyttävyyden, ja rikkomaan ammattilaisten ennakkokäsityksiä nuorten tarpeista.