Browsing by Author "Nevala, Vesa"

Tutkielman aiheena ovat suomalaiset joukkotappelut vuosina 1990–2012. Huomio on kohdennettu joukkotappeluiden sosiodemografisiin piirteisiin, teonpiirteisiin, ajanjakson sisäiseen kehitykseen sekä vertailuun aiempien vuosikymmenten joukkotappeluihin. Ajanjakson sisäisiä joukkotappeluita on vertailtu eritoten nuorten ja aikuisväestön keskuudessa sekä kolmen eri vuosikymmenen välillä. Tutkielma asettuu osaksi kriminologista tieteenalatraditiota ja sen tavoitteena on ollut tutkimusaineiston, aiemman tutkimuksen sekä sosiaalipsykologisen, sosiologisen ja kriminologisen teoriakirjallisuuden avulla kuvata ja tulkita mainitun ajanjakson joukkotappeluita. Tutkielman aineistona ovat Helsingin Sanomien joukkotappeluartikkelit vuosilta 1990–2012. Artikkelit on haettu lehden digiarkistosta kolmella eri hakusanalla. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 105 joukkotappelutapauksesta. Analyysimetodina on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineisto on analysoitu tilastollisesti SPSS -tilasto-ohjelman avulla 80 muuttujalla ja esitetty pääasiallisesti ristiintaulukoimalla sekä numeerisesti. Analyysiin sisältyy myös tekstisitaatteja aineiston joukkotappelutapauksista. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että joukkotappelijat ovat pääsääntöisesti aikuisia miehiä, vajaassa kolmasosassa nuoria. Nuorten tappelujen osallisten lukumäärän keskiarvo on suurempi kuin aikuisväestöllä. Joukkotappelut tapahtuvat yleisimmin viikonloppuna yöaikaan, aikuisväestön osalta ravintoloissa tai niiden läheisyydessä, nuorilla ulkona, kuten toreilla ja asemilla. Vakavin tappeluissa mukana ollut tekoväline on yleisimmin puukko tai muu teräase sekä erilaiset rauta- ja puukepit, pesäpallomaila mukaan lukien. Yleisimmin tappelussa loukkaantuu yksi henkilö ja vammat ovat tyypillisesti lieviä. Noin joka kolmannessa tappelussa osapuolilla on ollut aiempia riitoja keskenään. Spontaanisti, ilman etukäteissuunnittelua alkaa lähes joka neljäs tappelu ja joka viidennessä tappelussa osapuolet syntyvät tappelutilanteessa. Aikajakso 2000–2009 oli väkivaltaisin vuosikymmen. Tuolloin joukkotappeluista aiheutuivat vakavimmat seuraukset ja niissä käytetyt tekovälineet olivat vaarallisimmat. Joukkotappelut ovat edelleen miessukupuolen asia, ja niitä käydään aiempien vuosikymmenten tapaan paikoissa, joihin kokoontuu paljon toisilleen tuntemattomia ihmisiä viettämään aikaa ja juhlimaan. Huolimatta siitä, että puukko on mainittu usein olleen tappelussa mukana, aiheutuneet vammat eivät ole olleet vakavia ja loukkaantuneiden lukumäärä on pieni. Nuorten väliset joukkotappelut ovat vähentyneet siirryttäessä 1990-luvulta eritoten 2010-luvulle. Aiemmat lähiöjengien välienselvittelyt ovat osin vaihtuneet 1990-luvun alun lisääntyneen maahanmuuton aiheuttamien väestödemografisten muutosten seurauksena etnisiin tappeluihin. Niissä vastakkain ovat kaksi eri etnisen taustan omaavaa ryhmää, kantaväestö yhtenä etnisenä ryhmänä. Joukkotappeluiden piirteet kuvaavat laajemminkin yhteiskunnallisia murroksia aina kaupungistumisen seurauksista yhteiskunnan kansainvälistymiseen.