Browsing by Author "Nevaste, Nadja"

Tässä työssä tarkastellaan sitä, miten valtionhallinnon valmius ja varautumisorganisaatiossa ymmärretään hybridivaikuttaminen. Tutkimuksessa selvitetään, onko haastateltavilla yhteisesti jaettu käsitys hybridivaikuttamisesta, ja minkälaisia aiheita, merkityksiä ja mielikuvia hybridivaikuttamiseen liitetään. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen tiedon muodostumista sosiaalisten representaatioiden teorian näkökulmasta (Moscovici, 1961). Teorian mukaan ymmärrys tietystä aiheesta rakentuu yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa, tietyssä ajassa ja sosiaalisessa kontekstissa. Tutkimuksessa hyödynnetään rakenteellista lähestymistapaa (Abric, 1993), joka mahdollistaa representaation rakenteen tarkastelemisen. Rakenteellista lähestymistapaa käytetään tyypillisesti määrällisin menetelmin tehtävässä tutkimuksessa, mutta tässä tutkimuksessa sitä lähestytään laadullisin menetelmin. Työssä pohditaan myös lähestymistavan haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimusta varten haastateltiin 23 valtioneuvostossa työskentelevää valmiuspäällikköä ja valmiussihteeriä. Pari- ja yksilöhaastatteluja tehtiin yhteensä 13. Haastattelumenetelmässä yhdistettiin teema- ja puolistrukturoitua haastattelua. Aineiston luokittelussa käytettiin muun muassa sisältöanalyysia, jossa useamman analyysikerran avulla oli mahdollista löytää aineistossa esiintyviä yhteisesti jaettuja teemoja. Aineistoa peilattiin Abricin sosiaalisen representaation rakenteelle asettamiin kriteereihin, joiden perusteella haastatteluista nousseet teemat oli mahdollista kuvata sosiaalisen representaatioin muodossa. Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että haastateltavilla on yhteisesti jaettu käsitys hybridivaikuttamisesta. Tutkimuksen perusteella hybridivaikuttamisen sosiaalisen representaation ytimessä on monimuotoinen ja kokonaisvaltainen yhteiskunnan toimintakykyyn vaikuttaminen sekä tavoitteellinen toiminta. Perifeerisiä elementtejä löytyy useampi ja ne liittyvät muun muassa vaikuttamiskeinoihin, vaikuttamisen kohteisiin, sekä hybridivaikuttamisen hämmentävään luonteeseen. Venäjä nousee perifeeristen elementtien joukkoon ensisijaisena toimijana. Hybridivaikuttaminen ankkuroidaan sodankäynnin ja informaatiovaikuttamisen käsitteisiin, ja sen figuratiiviseksi ytimeksi nousevat pienet vihreät miehet. Tutkimuksen perusteella on nähtävässä, että representaation ydin sekä figuratiivinen ydin ovat jo muodostuneet, mutta käsitykset ilmiön seurauksista, sekä selvemmin aikaan sidotut perifeeriset elementit eivät vielä ole vakiintuneet. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että julkisuudessa käytävällä keskustelulla sekä medialla on nykyaikana merkittävä rooli sosiaalisten representaatioiden rakentumisessa. Hybridivaikuttamisen sosiaalisten representaatioiden tutkimusta on mahdollista hyödyntää esimerkiksi pohjana tulevien koulutusten suunnittelulle.