Browsing by Author "Niiranen, Matti"

Matti Niirasen pro gradu on henkilöhistoriallinen tutkielma Elja Rihtniemestä. Tutkielmassa selvitetään Rihtniemen vapaus- ja heimosotakokemuksia sekä hänen poliittista ajattelua ja mentaliteettia. Tutkielman painotus on Suomen sisällissodassa, mutta myös muut Rihtniemen elämänvaiheet käydään pääpiirteittäin läpi. Elja Rihtniemestä ei ole aikaisemmin laadittu näin laajaa tieteellistä tutkielmaa. Elja Rihtniemi (1891-1935) osallistui Suomen sisällissotaan Kajaanin sissirykmentin päällikkönä ja Viron vapaussotaan Pohjan Poikain rykmentin esikuntapäällikkönä. Hän toimi myös Etelä-Inkerin ja Pohjois-Inkerin rykmenttien päällikkönä. Vuonna 1932 hän toimi Suojeluskuntien yliesikunnan keskusjaoston päällikkönä ja presidentti P.E. Svinhufvudin valtuuttamana neuvottelijana Mäntsälän kapinassa. Tutkielman laatimiseen käytetystä alkuperäisaineistosta keskeisen osan muodostavat Kansallisarkistossa säilytettävä Rihtniemen kokoelma ja tutkijan käytössä ollut Rihtniemen suvun yksityisarkiston materiaali. Käyttöön on saatu aiemmin julkaisematonta aineistoa. Tutkielman laatimisessa on hyödynnetty laajasti aihepiiriä koskevaa aiempaa tieteellistä tutkimusta. Lisäksi on tutkittu aktivisteja, jääkäriliikettä, Suomen sisällissotaa, Viron vapaussotaa ja muita heimosotia sekä suojeluskuntajärjestöä käsittelevää kirjallisuutta. Tutkielman mukaan Elja Rihtniemellä oli tärkeä rooli vuodesta 1915 alkaen jääkärien värväystoiminnassa sen itäisellä reitillä ja Kajaanin etapin johtajana. Rihtniemi toimi määrätietoisesti suojeluskuntien perustamiseksi Kainuuseen kesästä 1917 alkaen ja vaikutti siihen, että Kajaani siirtyi verettömästi valkoisten haltuun helmikuussa 1918. Suomen sisällissotaan Rihtniemen johtama Kajaanin sissirykmentti osallistui pääasiassa Savon rintamalla. Sissirykmentin merkitys sisällissodassa liittyi Kainuun ja Savon haltuunottoon, mikä varmisti valkoisen armeijan selustan pohjoisessa. Viipurin valtauksessa Kajaanin sissirykmentti oli mukana reilun yhden vuorokauden ajan, jolloin se otti haltuunsa kaupungin asevarastoja ja vangitsi kaupungin länsipuolella noin 600 punaista. Käytetyn aineiston avulla päädytään tulokseen, että Kajaanin sissirykmentillä ei ollut osallisuutta punaisten ja venäläisten kuolemantuomioiden täytäntöönpanoon Viipurissa tai Varkaudessa. Kajaanin sissirykmentti osallistui myös Haminan valloittamiseen 4.5.1918. Tutkielmassa päädytään siihen, että Mäntsälän kapinan aikaan Rihtniemen ripeä toiminta esti tilanteen ryöstäytymisen käsistä. Tutkitun aineiston perusteella Rihtniemellä oli keskeinen rooli kapinan kukistamisessa ja hän pysyi Svinhufvudin luottomiehenä kapinan jälkeenkin.