Browsing by Author "Niittylä, Noora"

Maisterintutkielmani käsittelee sosiaalityöntekijöiden kokemuksia tulkin kanssa työskentelystä sekä sitä, millaisia vaikutuksia työntekijät kokevat tulkin käytöllä olevan asiakkaan kanssa työskentelyyn. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta ryhmäkeskustelusta ja yhdestä yksilöhaastattelusta, joihin osallistui yhteensä kuusi aikuissosiaalityössä työskentelevää sosiaalityöntekijää ja -ohjaajaa. Kaikilla keskusteluihin osallistuneilla työntekijöillä oli omakohtaista kokemusta työskentelystä sekä tulkin kanssa että ilman tulkkia. Aineiston analyysi on tehty aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalityössä tulkin käyttöä pidetään tärkeänä niissä tilanteissa, kun asiakkaalla ja työntekijällä ei ole käytettävissä yhteistä kieltä. Työntekijöiden kokemusten mukaan tulkin käyttäminen vaikuttaa työskentelyyn sekä ennen asiakkaan tapaamista että tapaamisen aikana. Tulkin kanssa toteutettavan asiakastapaamisen järjestämiseen liittyy enemmän työvaiheita ja siihen kuluu enemmän aikaa kuin ilman tulkkia järjestettävään asiakastapaamiseen. Työntekijät pitävät virallisen tulkin käyttöä tärkeänä, mutta näkevät myös joissain tilanteissa epävirallisen tulkin käytössä olevan etuja. Asiakastapaamisen aikana työntekijät odottavat tulkin tulkkaavan osapuolten viestit kattavasti, tulkaten vain sen mitä osapuolet sanovat. Kuitenkin joissain tilanteissa myös muiden asioiden tulkkaamista pidettiin hyväksyttävänä. Erityisesti kulttuurintulkkaus nousi esiin tällaisena asiana. Työntekijöillä on siis osittain ristiriitaisia odotuksia niin tulkkeja kuin tulkkaustilanteita kohtaan. Työntekijöiden mukaan on melko yleistä, että tulkki ja asiakas voivat tuntea toisensa vapaa-ajallaan. Tuttuus voi työntekijöiden mukaan vaikuttaa tulkin roolissa pysymiseen sekä siihen, pystyykö asiakas kertomaan asioistaan vapaasti. Tulkin toimiminen viestien välittäjänä asiakkaan ja työntekijän välillä herättää työntekijöiden keskuudessa huolen siitä, välittyvätkö viestit osapuolten välillä oikeanlaisina. Työntekijät kokevat haasteelliseksi sen, että yhteisen kielen puuttuessa heillä itsellään ei ole mahdollisuutta arvioida asiakkaan ymmärrystä käsitellyistä asioista. Heidän on vain luotettava siihen, että tulkki on tulkannut oikein ja kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet asiat samalla tavalla. Silti työntekijät kokevat, että jokaisen tulkin avulla toteutuneen asiakastapaamisen jälkeen he jäävät pohtimaan, minkä verran toista loppujen lopuksi ymmärrettiin.