Browsing by Author "Nikula, Jenni"

Tutkielmassa tarkastellaan, miten eri tiedonkeruumenetelmillä kerättyjen aineistojen perusteella lasketut estimaatit poikkeavat toisistaan. Erityisesti tutkimus on rajattu vastauskadosta aiheutuvien erojen kartoittamiseen.Tutkielman tarkoituksena on luoda lisätietoa eri tiedonkeruumenetelmien tuottamien tulosten vertailtavuudesta. Tuloksien vertailtavuuden tunteminen on keskeistä muun muassa suosiotaan kasvattavien mixed mode -tiedonkeruiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Estimaattien vertailu tiedonkeruumenetelmien välillä on luontevaa ainoastaan, jos vastauskatoa on kompensoitu painotusmenetelmin ja näitä painoja käytetty estimoinnissa. Tutkielman toisena teemana on siten tarkastella, onko valitulla painotusmenetelmällä vaikutusta eri tiedonkeruumenetelmien tuottamista aineistoista laskettujen estimaattien eroihin. Tarkasteluun on valittu kaksi erilaista painotusmenetelmää, joista kumpikin perustuu vastaustaipumuksen estimointiin vastaustaipumusmallin avulla. Vastaustaipumusmalli voidaan rakentaa eri tavoin, ja tutkielmassa vertaillaan myös mallin toteutustavan vaikutuksia aineistosta laskettuihin estimaatteihin. Tutkielman empiirinen osa pohjautuu EU-rikosuhritutkimuksen pilottivaiheen kolmeen osa-aineistoon, jotka kerättiin eri tiedonkeruumenetelmillä: käyntihaastatteluilla, puhelinhaastatteluilla ja internetkyselyillä. EUrikosuhritutkimushanke on Euroopan komission rahoittama, ja Suomessa hankkeesta vastaavat Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), Tilastokeskus sekä Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Tutkielman tärkeimmiksi tuloksiksi nousivat tiedonkeruumenetelmien väliset eroavaisuudet. Kolmessa erillisessä aineistossa toteutunut vastauskato oli toisistaan poikkeavaa. Puhelinhaastatteluilla saatiin korkein vastausaste. Internetkyselyiden kohdalla vastausaste jäi selvästi alhaisimmaksi. Kaikissa tiedonkeruumenetelmäaineistoissa vastaamisessa esiintyi eroja myös otoshenkilöiden demografisten ominaisuuksien suhteen, eivätkä eroavaisuudet olleet identtisiä tiedonkeruumenetelmien välillä. Suurimmat demografiset eroavaisuudet vastanneiden ja vastaamattomien välillä olivat internetaineistossa. Aineistoista lasketut estimaatit poikkesivat myös toisistaan, vaikka vastauskatoa oikaisevia painoja käytettiin estimoinnissa. Tiedonkeruumenetelmällä on siten vaikutusta aineistosta laskettujen estimaattien kannalta ja tämä on syytä huomioida tiedonkeruun suunnittelussa. Painotusmenetelmällä ei sen sijaan ollut yhtä suurta vaikutusta estimaatteihin kuin tiedonkeruumenetelmällä. Tiedonkeruumenetelmäaineistojen sisällä estimaatit olivat siten hyvin samankaltaisia kummankin painotusmenetelmän avulla tuotettujen adjustoituijen painojen avulla laskettuina. Erot olivat suurimmat käyntiaineistossa, joka oli otoskooltaan selvästi kaikkein pienin. Myöskään painotusmenetelmissä käytettävän vastaustaipumusmallin toteutustavalla ei ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin. Koska pienitä eroavaisuuksia painotusmenetelmien ja vastaustaipumusmallin toteutustapojen välillä esiintyi, on näihin syytä kiinnittää huomiota myös jatkossa. Tutkielman tärkeimmät lähteet olivat Roderick J. A. Little sekä Seppo Laaksosen painotusmenetelmiä ja niiden toteuttamistapoja esittelevät vertailevat artikkelit. Tutkielman pohjana on käytetty myös useita tiedonkeruumenetelmien eroja käsitteleviä artikkeleita.