Browsing by Author "Nybäck, Ella"

Tämä tutkielma käsittelee suomalaista työpolitiikkaa Orpon hallituksen ohjelman jälkeisten lakkojen ja keskustelun kontekstissa. Lakot jatkuivat pitkin kevättä, ilman myönnytyksiä hallitukselta. Hallitukseen kuuluvat kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP. Puolueet sitoutuivat tähän hallitusohjelmaan, ja ovat suurimmassa vastuussa sen sisällöstä. Tutkielmassa analysoidaan hallituksen puolueiden vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmia. Tutkimuskysymykset ovat 1. millaisia diskursseja työstä ja työntekijöistä muodostuu eduskuntavaaliohjelmissa, 2. miten ne vertautuvat toisiinsa ja 3. miten nämä diskurssit ohjaavat ymmärrystä työllisyydestä. Tutkielma pohjautuu suomalaiseen ja kansainväliseen työn tutkimukseen, sekä etenkin uuden työn piirteisiin. Uusi työ on käsite, jolla viitataan laajoihin muutoksiin yhteiskunnassa, taloudellisissa rakenteissa, teknologiassa ja työn luonteessa. Tässä tutkielmassa keskitytään uuden työn piirteistä etenkin yksilöllistymiseen ja subjektivoitumiseen. Yksilöllistyminen määritetään kollektivististen työmarkkinajärjestelyiden vastakohtana ja korostettuna yksilön vastuuna. Subjektivoitumisella viitataan työntekijöiden tunteiden, ajatusten ja omistautuneisuuden sisällyttämiseen ja edellyttämiseen työssä. Analyysissa tutkitaan miten nämä piirteet esiintyvät, tai eivät esiinny aineistossa. Tutkielman menetelmänä toimii Norman Fairclough’n kriittinen diskurssianalyysi. Aineistoa analysoidaan tekstin, diskursiivisten käytäntöjen ja sosiaalisten käytäntöjen tasolla. Tuloksena eduskuntavaaliohjelmista rakennetaan kaksi laajempaa yleistä diskurssia. Ensimmäinen työn kannattavuuden diskurssi ilmenee eduskuntavaaliohjelmissa muun muassa painotuksissa kannustinloukkojen purkamiseen, verojen kevennyksiin ja tukien leikkaamiseen. Työn kannattavuuden lisääminen on keskeinen tapa ymmärtää työllisyys, ja sen kautta rakennetaan työntekijöiden ja työttömien identiteettejä. Toinen laajempi diskurssi on yrittäjyys. Tämä diskurssi ilmenee aineistossa yrittäjyydelle annettujen positiivisten merkitysten kautta, sekä ideologisena tukena työnantajille. Nämä laajemmat diskurssit määrittävät pitkälti ymmärrystä työstä näissä vaaliohjelmissa. Puolueiden välillä on kuitenkin eroja ja ominaispiirteitä siinä, miten nämä diskurssit esiintyvät. Aineistosta löytyy myös vastakkaisia merkityksiä, etenkin yksi diskurssi perussuomalaisten ohjelmasta. Tämä diskurssi luo negatiivisempia merkityksiä yrityksistä, eikä sisälly kumpaankaan laajempaan diskurssiin. Tämä tutkimus osoittaa uuden työn piirteistä yksilöllistymisen ja subjektivoitumisen esiintyvän muodostetuissa diskursseissa hallituksen puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa. Vastakkaisia piirteitä esiintyy kuitenkin myös. Kaksi laajempaa muodostettua diskurssia ovatkin monien yhtäaikaisten diskurssien välisessä valta-asetelmassa keskeisessä asemassa. Tutkielmani sijoittuu laajempaan työn tutkimuksen keskusteluun työn murroksesta ja muutoksesta.